Teknologia kemian opetuksessa https://journals.helsinki.fi/chemedtech <p>Teknologia kemian opetuksessa on open access -artikkelikokoelma sisältäen tutkimuskentän keskeisimmät avoimet julkaisut. Tavoitteena on edistää avointa tiedettä ja tukea jatkuvaa oppimista. Kokoelmaa ylläpitää FT Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta.</p> Helsingin yliopisto fi-FI Teknologia kemian opetuksessa Teknologia kemian opetuksen tutkimuskohteena https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1426 <p class="Paragraph-first">Kokoelman ensimmäisessä numerossa esitellään teknologia kemian opetuksen tutkimuskohteena. Teknologian määritelmä on lavea ja kokoelmassa sen alle sijoitetaan muun muassa kaikki tieto- ja viestintätekniikka (TVT), kuten laitteet, ohjelmistot, tietokannat jne. Aiheeseen johdatellaan tutustumalla ensin kemian opetuksen tutkimukseen tieteenalana, jonka jälkeen teknologiatutkimus sijoitetaan tähän laajempaan viitekehykseen. Lopuksi esitellään teknologian opetuskäyttöä ohjaavia malleja (esim. TPACK) ja teorioita (esim. sulautuva oppiminen).</p> <p class="Paragraph">Kokoelman päätavoite on tukea avointa tiedettä esittelemällä tutkimusaiheelle olennaisia avoimia artikkeleita. Niiden kautta jokainen voi perehtyä teknologiaan kemian opetuksen tutkimuskohteena esimerkiksi elinikäisenä oppijana tai kemian opetuksen tutkijana. Artikkeleita voi hyödyntää muun muassa omien julkaisujen ja opinnäytetöiden johdannoissa ja teoreettisten näkökulmien rakenteluissa.</p> Johannes Pernaa Copyright (c) 2020 Johannes Pernaa https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ 2020-10-23 2020-10-23 1 1 1–6 1–6 Kemian opetuksen tutkimuksen määrittely ja tutkimuskohteiden tunnistaminen https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1427 <p><strong>Toimittajan kommentit<br></strong></p> <p>Tässä artikkelissa professori Keith Taber määrittelee kemian opetuksen (tai tiedekasvatuksen) tutkimusalan pohtimalla kysymyksiä, kuten 1) mitkä ovat keskeisiä kemian opetuksen tutkimuskohteita ja 2) mikä tekee kemian opetuksen tutkimuksesta tieteellistä.</p> <p>Artikkeliin tutustuminen on suositeltavaa kaikille kemian opetuksen tutkimuksen parissa työskenteleville tai aiheesta kiinnostuneille. Helsingin yliopiston kemian aineenopettajakoulutuksessa artikkeli luetaan viimeistään maisterintutkielman alussa.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Artikkeli: Taber, K. S. (2017). Identifying research foci to progress chemistry education as a field. <em>Educación Química</em>, <em>28</em>(2), 66–73. <a href="http://dx.doi.org/10.1016/j.eq.2016.12.001">http://dx.doi.org/10.1016/j.eq.2016.12.001</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in GoogleScholar" href="https://scholar.google.com/scholar?cites=747056840738680774&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en" target="_blank" rel="noopener">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="Link to the license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0" target="_blank" rel="noopener">CC BY-NC-ND</a></p> <p>Kokoteksti: <a href="http://dx.doi.org/10.1016/j.eq.2016.12.001">http://dx.doi.org/10.1016/j.eq.2016.12.001</a></p> Keith S. Taber Copyright (c) 2020 Teknologia kemian opetuksessa 2017-01-02 2017-01-02 1 1 1 1 Kemian opetuksen tutkimustrendit vuosina 2004–2013 https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1430 <p><strong>Toimittajan kommentit</strong></p> <p>Tässä artikkelissa Teo et al. syntetisoivat vuosien 2004–2013 aktiivisimmat tutkimustrendit kemian opetuksessa. Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 650 artikkelista, jotka on julkaistu kemian opetuksen ja tiedekasvatuksen kuudessa arvostetuimmassa lehdessä. Tämä artikkeli antaa alasta erinomaisen kokonaiskuvan, ja asemoi Taberin johdatusartikkelin laajempaan kemian opetuksen tutkimuskontekstiin.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot<br></strong></p> <p>Artikkeli: Teo, T. W., Goh, M. T., &amp; Yeo, L. W. (2014). Chemistry education research trends: 2004–2013. <em>Chemistry Education Research and Practice</em>, <em>15</em>(4), 470–487. <a title="Link to the DOI landing page" href="https://doi.org/10.1039/C4RP00104D" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.1039/C4RP00104D</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in Google Scholar" href="https://scholar.google.fi/scholar?q=Chemistry+education+research+trends:+2004%E2%80%932013&amp;hl=en&amp;as_sdt=0&amp;as_vis=1&amp;oi=scholart" target="_blank" rel="noopener">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: © <a title="Royal Society of Chemistry 2020" href="https://www.rsc.org/journals-books-databases/journal-authors-reviewers/licences-copyright-permissions/" target="_blank" rel="noopener">Royal Society of Chemistry</a></p> <p>Huomioitavaa: Artikkeli on ilmainen, mutta ei täysin avoin. Sen lataaminen edellyttää vähintään Royal Society of Chemistryn ilmaisen tilin tekemistä.</p> <p>Kokoteksti: <a class="text--small" title="Link to landing page via DOI" href="https://doi.org/10.1039/C4RP00104D" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.1039/C4RP00104D</a></p> Tang Wee Teo Mei Ting Goh Leck Wee Yeoa Copyright (c) 2014-05-13 2014-05-13 1 1 2 2 Luonnontieteen luonne kemian opetuksessa https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1429 <p class="Paragraph-first">Luonnontieteen luonteen ymmärryksen kehittämistä pidetään yhtenä tiedeopetuksen keskeisimpänä tavoitteena. Tässä artikkelissa pohdiskellaan luonnontieteen luonteen roolia kemian opetuksen tavoitteissa sekä nostetaan tutkimuksesta esimerkkejä, miten aihetta voi opettaa. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa opetuksessa luonnontieteen luonteen ymmärryksen ei tulisi olla elämästä irrallista teoreettista tietoa, vaan sen pitäisi tukea kestävämmän tulevaisuuden rakentamista sekä omien valintojen kestävyyden arvioimista. Tiedon ja ymmärryksen lisäämisen lisäksi oppilaita tulisikin kannustaa kestävän kehityksen tekoihin sekä yksilötasolla että yhteisöllisesti. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöskirjatutkimukseen ja sen jälkeiseen tutkimukseen.</p> <p class="Paragraph-first"><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p class="Paragraph-first">Viite: Vesterinen, V.-M. (2016). Luonnontieteen luonne kemian opetuksessa. <em>LUMAT-B: International Journal on Math, Science and Technology Education, 1</em>(2), 20–23.</p> <p class="Paragraph-first">Viittaukset: <a href="https://scholar.google.com/scholar?cites=16874489051816857553&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en" target="_blank" rel="noopener">Google Scholar</a></p> <p class="Paragraph-firstCxSpFirst">Lisenssi: <a title="CC BY-NC" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0" target="_blank" rel="noopener">CC BY-NC</a></p> <p class="Paragraph-firstCxSpLast">Alkuperäinen kokoteksti: <a href="https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/1218" target="_blank" rel="noopener">https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/1218</a></p> Veli-Matti Vesterinen Copyright (c) 2016 Veli-Matti Vesterinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/ 2016-12-20 2016-12-20 1 1 3 3 Sähköisten kemian oppimisympäristöjen historia, nykytila ja tulevaisuus https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1432 <p>Tässä artikkelissa perehdytään sähköisten kemian oppimisympäristöjen historialliseen kehittymiseen, esitellään niiden nykytila ja pohditaan tulevaisuuden kehittämistarpeita. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen kirjallisuustutkimus. Sen tavoitteena on selvittää, miten kemian oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet ovat ajan kuluessa muuttuneet. Ymmärtäm ällä niiden historiaa, voidaan tukea myös tulevaisuuden kehittämistarpeita nopeasti muuttuvassa teknologiakentässä. Tarkastelun kohteena ovat sekä teknologiaan että kemian opetukseen liittyvät muutokset. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään sulautuvan oppimisen teoriaa. Teoriaosassa se yhdistetään mahdollisuuksiin, joita tieto - ja viestintätekniikka (TVT) tuo kemian opetukselle ja oppimiselle. Artikkelin historiallisessa viitekehyksessä esitetään TVT -pohjaisten kemian oppimisympäristöjen tarpeiden ja mahdollisuuksien muuttuminen kemian opetuksen lähihistoriassa. Siinä erotetaan kolme ajanjaksoa: 1) TVT:n käyttö ennen vuotta 2000, 2) käyttö vuosina 2000 - 2010 ja 3) käyttö vuodesta 2011 eteenpäin. Jokaiselta aikakaudelta nostetaan esiin kyseisen ajanjakson yhden merkittävimmän TVT -työkalun mahdollisuudet kemian opetukselle. Tutkimuksen analyysiosassa esimerkkejä peilataan sulautuvan kemian oppimisen teoriaan sekä teknologian kehittymiseen. Artikkelin lopuksi esitellään kolme ohjetta, joita voidaa n käyttää kemian oppimisympäristöjen käytössä ja kehittämisessä. Ohjeistus tukee teknologisesti pitkäkestoisten ja TVT:n mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntävien kemian oppimisympäristöratkaisujen kehittämistä.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Viite: Pernaa, J., &amp; Aksela, M. (2013). The history, current state and future of electronic chemistry learning environments. <em>LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education</em>, <em>1</em>(4), 435<span class="aCOpRe">–</span>456. <a href="https://doi.org/10.31129/lumat.v1i4.1101" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.31129/lumat.v1i4.1101</a></p> <p>Viittaukset: <a href="https://scholar.google.fi/scholar?hl=en&amp;as_sdt=0%2C5&amp;as_vis=1&amp;q=S%C3%A4hk%C3%B6isten+kemian+oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6jen+historia%2C+nykytila+ja++tulevaisuus&amp;btnG=">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="CC BY-NC" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0">CC BY-NC</a></p> <p>Kokoteksti: <span class="value"><a href="https://doi.org/10.31129/lumat.v1i4.1101">https://doi.org/10.31129/lumat.v1i4.1101</a></span></p> Johannes Pernaa Maija Aksela Copyright (c) 2013 Johannes Pernaa ja Maija Aksela https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 2013-11-30 2013-11-30 1 1 1 1 Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1434 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan kestävän kehityksen edistämisenkin kannalta keskeisen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) mahdollisuuksia kemian opetuksen ja oppimisen tukena. TVT on yläkäsite, jonka alle sijoitetaan kaikki erilaiset mediat ja teknologiat, joita voidaan käyttää tietojenkäsittelyn tukena. Aihe on laaja ja vaatii rajaamista. Siihen käytetään sulautuvan oppimisen teoriaa (engl. blended learning), joka on yksi TVT:n opetuskäytön mahdollisuuksia mallintava teoriakehys (ks. Pernaa &amp; Aksela, 2013). Artikkelissa peilataan TVT:n käytön mahdollisuuksia myös suomalaisiin kemian opetussuunnitelman perusteisiin, mikä antaa tarkastelulle konkreettisen opettajanäkökulman. Pohdinnan tueksi esitetään esimerkkejä ja ohjelmistosuosituksia, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessa. Artikkeli pohjautuu osittain Johannes Pernaan vuonna 2011 valmistuneeseen väitöskirjatutkimukseen, jossa tutkittiin, miten TVT-pohjaisia kemian oppimisympäristöjä kehitetään tutkimuspohjaisesti. Oppimisympäristöjen kehittäminen on tärkeä näkökulma aiheeseen, minkä vuoksi siihen syvennytään myös tämän artikkelin lopussa.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Viite: Pernaa, J. (2016). Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa. <em>LUMAT-B: International Journal on Math, Science and Technology Education</em>, <em>1</em>(2), 38<span class="aCOpRe">–</span>42.</p> <p>Lisenssi: <a title="CC BY-NC" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0">CC BY-NC</a></p> <p>Artikkeli LUMAT-B:ssä: <a href="https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/1222">https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/1222</a></p> Johannes Pernaa Copyright (c) 2016 Johannes Pernaa https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/ 2016-12-20 2016-12-20 1 1 2 2 Miksi kemia on vaikea oppiaine? https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/288 <p><strong>Toimittajan kommentit</strong></p> <p>Kemia alana on haastavassa tilanteessa. Kemia koetaan vaikeaksi oppiaineeksi ja kemian opinnot eivät kiinnosta nuoria. Tämä on johtanut oppimistulosten laskuun ja opiskelijamäärien pienenemiseen. Tilanne on kriittinen ja tärkeä kemian opetuksen tutkimuskohde.</p> <p>Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty haastavuuden johtuvan käytetyistä opetus- ja oppimismenetelmistä, kemian sisältämistä vieraista termeistä ja kemiallisen tiedon monitahoisesta rakenteesta. Kemiassa tieto voidaan esittää samanaikaisesti kolmella eri tasolla: makrotasolla, symbolisella tasolla ja submikroskooppisella tasolla. Malli on nimeltään kuuluisa Johnstonin kolmio, johon syvennytään tarkemmin hieman myöhemmin.</p> <p>Submikroskooppista tasoa ei voi nähdä silmillä, joten se mallinnetaan ja visualisoidaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) keinoin. Submikroskooppisen tason visualisoinnit tukevat molekyylitason ymmärtämistä, mikä on kemian oppimisessa keskeistä. Kemian opetusteknologia -tutkimuksessa tätä käyttötarkoitusta käytetään usein aiheen tärkeyden perusteluna tutkimusartikkelien johdannoissa.</p> <p>Viitteinä käytetään usein klassikoita, kuten Dorothy Gabelin 1999 "Improving Teaching and Learning through Chemistry Education Research: A Look to the Future" tai Johnstonen 1982, 1991 ja 1993 julkaistuja alkuperäisartikkeleita. Jos klassikoita ei ole mahdollista käyttää maksumuurien vuoksi, voi open access -korvaajana käyttää oheista Cardellinin (2012) artikkelia.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot<br></strong></p> <p>Artikkeli: Cardellini, L. (2012). Chemistry: Why the Subject is Difficult? <em>Educación Química, 23</em>, 305–310. <a href="https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in Google Scholar" href="https://scholar.google.com/scholar?cites=2258352181426982232&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="Link to the license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0">CC BY-NC-ND</a></p> <p>Kokoteksti: <a href="https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1" target="_blank" rel="noopener">https://doi.org/10.1016/S0187-893X(17)30158-1</a></p> Liberato Cardellini Copyright (c) 2012-04-24 2012-04-24 1 1 3 3 Tribuutti Alex H Johnstonelle (1930–2017) https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1435 <p>Varsovan ECRICE symposiumissa syyskuussa 2018 juhlittiin professori Alex H Johnstonen valtavaa vaikutusta alan tutkimukseen. Tämä artikkeli vetää yhteen hänen keskeiset kemian opetuksen tutkimuskontribuutiot.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot<br></strong></p> <p>Artikkeli: Reid, N. (2019). A tribute to Professor Alex H Johnstone (1930–2017): His unique contribution to chemistry education research. <em>Chemistry Teacher International</em>, <em>1</em>(1). <a href="https://doi.org/10.1515/cti-2018-0016">https://doi.org/10.1515/cti-2018-0016</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in Google Scholar" href="https://scholar.google.com/scholar?client=firefox-b-d&amp;um=1&amp;ie=UTF-8&amp;lr&amp;cites=4754953935707115064">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">CC BY</a></p> <p>Koko teksti: <a href="https://doi.org/10.1515/cti-2018-0016">https://doi.org/10.1515/cti-2018-0016</a></p> Norman Reid Copyright (c) 2019 Norman Reid https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ 2019-04-02 2019-04-02 1 1 4 4 Kemian tripletin uudistaminen https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1436 <p><strong>Toimittajan kommentit<br></strong></p> <p>Tässä artikkelissa professori Keith Taber tarkastelee kemian triplettimallia, joka tunnetaan myös nimellä Johnstonen kolmio. Malli on esitelty ensimmäisen kerran jo vuonna 1982, ja on nykyään yksi kemian opetuksen tutkimuksen viitatuimmista viitekehyksistä. Tässä artikkelissa kemian triplettiä analysoidaan nykytutkimuksen kontekstissa.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot<br></strong></p> <p>Artikkeli: Taber, K. (2013). Revisiting the chemistry triplet: Drawing upon the nature of chemical knowledge and the psychology of learning to inform chemistry education. <em>Chemistry Education Research and Practice</em>, <em>14</em>(2), 156–168. <a href="https://doi.org/10.1039/C3RP00012E">https://doi.org/10.1039/C3RP00012E</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in Google Scholar" href="https://scholar.google.com/scholar?cites=12455161811403553931&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Huomioitavaa: © <a title="Royal Society of Chemistry 2020" href="https://www.rsc.org/journals-books-databases/journal-authors-reviewers/licences-copyright-permissions/">Royal Society of Chemistry</a></p> <p>Huomioitavaa: Artikkeli on ilmainen, mutta ei täysin avoin. Sen lataaminen edellyttää vähintään Royal Society of Chemistryn ilmaisen tilin tekemistä.</p> <p>Kokoteksti: <a href="https://doi.org/10.1039/C3RP00012E">https://doi.org/10.1039/C3RP00012E</a></p> Keith S. Taber Copyright (c) 2013-02-19 2013-02-19 1 1 5 5 Tieto- ja viestintäkteniikan mahdollisuudet ja haasteet tiedekasvatuksessa https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1433 <p><strong><span class="tlid-translation translation" lang="fi">Toimittajan kommentit</span></strong></p> <p><span class="tlid-translation translation" lang="fi">Artikkelissa analysoidaan tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollisuuksia ja haasteita tiedekasvatuksessa opettajien teknologis-pedagogisen sisältötieto -mallin (TPACK) avulla. Analyysi sisältää katsauksen aikaisempaan tutkimukseen ja TPACK-mallin ajankohtaisen määrittelyn. Tekijä esittää artikkelissa konkreettisia ehdotuksia opettajien TPACK-osaamisen kehittämiseksi.<br></span></p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Artikkeli: Ferk Savec, V. (2017). The opportunities and challenges for ICT in science education. <em>LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education</em>, <em>5</em>(1), 12<span class="aCOpRe">–</span>22. <a href="https://doi.org/10.31129/LUMAT.5.1.256">https://doi.org/10.31129/LUMAT.5.1.256</a></p> <p>Viittaukset: <a href="https://scholar.google.com/scholar?cites=7199772075882999268&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="Link to the license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0">CC BY-NC</a></p> <p>Kokoteksti: <a href="https://doi.org/10.31129/LUMAT.5.1.256">https://doi.org/10.31129/LUMAT.5.1.256</a></p> Vesna Ferk Savec Copyright (c) 2017 Vesna Ferk Savec https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 2017-08-28 2017-08-28 1 1 1 1 Luonnontieteiden opettajien TVT:n käyttö analysoituna teknologispedagoginen sisältötieto -mallilla https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1437 <p><strong>Toimittajan kommentit</strong></p> <p>Opettajien teknologispedagogisen sisältötiedon (TPCK) kehittäminen edellyttää tietoa opettajien tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytöstä. Tässä artikkelissa on tutkittu suomalaisten kemian opettajien TVT-osaamista ja -uskomuksia. Tutkimus on toteutettu määrällisenä kyselytutkimuksena hyödyntäen TPCK-mallia instrumentin kehittämisessä. Tutkimuksen mukaan kemian opettajilla on positiivisia uskomuksia TVT:n opetuskäyttöä kohtaan. Myös TVT:n perusosaaminen on hyvää, mutta oppiainekohtaisessa soveltamisessa olisi paljon kehitettävää. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisessä.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Artikkeli: Helppolainen, S., &amp; Aksela, M. (2015). Science teachers’ ICT use from a viewpoint of Technological Pedagogical Content Knowledge (TPCK). <em>LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education</em>, <em>3</em>(6), 783–799. <a href="https://doi.org/10.31129/lumat.v3i6.998">https://doi.org/10.31129/lumat.v3i6.998</a></p> <p>Viittaukset: <a href="https://scholar.google.com/scholar?cites=18187705694680266276&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="Link to the license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0">CC BY-NC</a></p> <p>Kokoteksti: <span class="value"> <a href="https://doi.org/10.31129/lumat.v3i6.998"> https://doi.org/10.31129/lumat.v3i6.998 </a> </span></p> Satu Helppolainen Maija Aksela Copyright (c) 2015 Satu Helppolainen ja Maija Aksela https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0 2015-10-30 2015-10-30 1 1 2 2 Tutkimus matematiikan ja luonnontieteiden opettajien ja opettajaopiskelijoiden teknologisesta, pedagogisesta ja sisältötieto-osaamisesta TPACK-viitekehyksessä https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1438 <p><strong>Toimittajan kommentit</strong></p> <p>Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa asioita, joita opettajat tarvitsevat pedagogisesti mielekkääseen opetusteknologian käyttöön. Tutkimus on toteutettu määrällisenä kyselytutkimuksena hyödyntäen TPACK-mallia kyselyn kehittämisessä. Aineisto koostui 244 kuwaitilaisesta opettajasta. Kysely osoitti, että opettajat tarvitsevat tukea joissain TPACK-kehyksen taidoissa. Kyselyn pohjalta kehitettiin työpaja, jota testattiin pre–post-asetelmalla 57 opettajaopiskelijalla. Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten TPACK-osaamista voidaan kehittää.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot</strong></p> <p>Artikkeli: Alrwaished, N., Alkandari, A., &amp; Alhashem, F. (2017). Exploring In- and Pre-Service Science and Mathematics Teachers’ Technology, Pedagogy, and Content Knowledge (TPACK): What Next? <em>EURASIA Journal of Mathematics, Science and Technology Education</em>, <em>13</em>(9). <a href="https://doi.org/10.12973/eurasia.2017.01053a">https://doi.org/10.12973/eurasia.2017.01053a</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in Google Scholar" href="https://scholar.google.com/scholar?cites=1300103835408930862&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a href="https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/">CC BY</a></p> <p>Kokoteksti: <a href="https://doi.org/10.12973/eurasia.2017.01053a">https://doi.org/10.12973/eurasia.2017.01053a</a></p> Noha Alrwaished Ali Alkandari Fatimah Alhashem Copyright (c) 2017 Noha Alrwaished, Ali Alkandari ja Fatimah Alhashem https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ 2017-08-27 2017-08-27 1 1 3 3 Opettajaopiskelijoille suunnatun TPACK-pohjaisen kurssin kehittäminen https://journals.helsinki.fi/chemedtech/article/view/1439 <p><strong>Toimittajan kommentit<br></strong></p> <p>Tässä artikkelissa Akarat Tanak raportoi TPACK-pohjaisen kurssin kehittämisen ja toteutuksen opettajankoulutuksessa. Tutkimusta ohjattiin tutkimuskysymyksellä: Miten TPACK-pohjainen kurssi kehittää tulevien luonnontieteiden opettajien TPACK-osaamista? Tutkimusasetelma on monimenetelmällinen sisältäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.</p> <p>Tämä artikkeli päättää kokoelman TPACK-osion tarjoamalla mielenkiintoisia tuloksia opettajaopiskelijoiden TPACK-valmiuksista ja mieltymyksistä. Kirjoittaja antaa myös useita konkreettisia suosituksia seikoista, jotka tulisi ottaa huomioon opettajankoulutuksessa TPACK:n kehittymisen suhteen.</p> <p><strong>Artikkelin tiedot <br></strong></p> <p>Artikkeli: Tanak, A. (2020). Designing TPACK-based course for preparing student teachers to teach science with technological pedagogical content knowledge. <em>Kasetsart Journal of Social Sciences</em>, <em>41</em>(1), 53–59. <a href="https://doi.org/10.1016/j.kjss.2018.07.012">https://doi.org/10.1016/j.kjss.2018.07.012</a></p> <p>Viittaukset: <a title="Citations in GoogleScholar" href="https://scholar.google.com/scholar?cites=8429962782762307991&amp;as_sdt=2005&amp;sciodt=0,5&amp;hl=en">Google Scholar</a></p> <p>Lisenssi: <a title="Link to the license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0">CC BY-NC-ND</a></p> <p>Kokoteksti: <a href="https://doi.org/10.1016/j.kjss.2018.07.012">https://doi.org/10.1016/j.kjss.2018.07.012</a></p> Akarat Tanak Copyright (c) 2020-10-22 2020-10-22 1 1 4 4