Kansallinen avointen oppimateriaalien varanto kasvaa – katsaus Helsingin yliopiston aineistoihin

Avointen oppimateriaalien kirjastossa (Aoe.fi) on yli tuhat opetukseen liittyvää aineistokokonaisuutta, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Myös Helsingin yliopiston opettajilla on ollut mahdollisuus jakaa oppimateriaalejaan kansallisessa palvelussa. Tässä blogiartikkelissa luodaan silmäys HY:n avoimiin aineistoihin.

Reilun vuoden toimineesta Avointen oppimateriaalien kirjastosta (Aoe.fi) löytyy jo yli 1000 oppimateriaalikokonaisuutta, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Oppimateriaalit löytyvät ja ovat haettavissa Aoe.fi-palvelun lisäksi museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoja kokoavasta Finna.fistä.

Tässä artikkelissa luomme pienen katsauksen Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyviin Helsingin yliopiston avoimiin aineistoihin – eli niihin aineistoihin, joiden kohdalla Helsingin yliopisto on mainittu. Yliopiston opettajat ovat voineet tallentaa ja jakaa oppimateriaalejaan palvelussa Haka-kirjautumisen kautta HY-tunnuksin loppuvuodesta 2019 lähtien.

Ruralia-instituutti aktiivisin käyttäjä

Muun muassa Jukka Tauriaisen Miten luomutuotanto kannattaa? (2011) löytyy avoimena oppimateriaalikirjastosta. CC BY-SA 4.0

Oppimateriaalikirjastosta löytyvistä Helsingin yliopiston aineistoista merkittävän osan muodostaa tällä hetkellä Ruralia-instituutin aineistot. Arviolta noin kaksi kolmannesta – yhteensä yli 200 aineistokokonaisuutta – HY-aineistoista on Ruralia-instituutin tuottamaa maataloustieteeseen liittyvää materiaalia, ja moni Aoe.fi-palvelun kokoelmista on instituutin toteuttama.

Määrää selittää se, että oppimateriaalikirjastoon siirrettiin aineistoja Luomu.fi-sivuilta, jossa niitä oli käytetty vuosien ajan luomualan täydennyskoulutuksessa ja omatoimisessa opiskelussa.

”Luomu.fi-sivut uudistettiin loppuvuodesta 2020. Siinä yhteydessä luovuttiin WordPress-multisivustosta, jonne materiaalit oli koottu ja josta ne nyt piti sivu-uudistuksen siirtymäaikana siirtää muualle. Samalla osa materiaaleista päivitettiin teknisesti, jotta ne toimisivat edelleen. Sopivaksi uudeksi, pysyväksi paikaksi löytyi Avointen oppimateriaalien kirjasto – ja onneksi löytyi”, Ruralia-instituutin koulutussuunnittelija Ritva Mynttinen kertoo.

Oppimateriaalikirjasto toimii säilytyspaikkana, ja linkit materiaaleihin on koottu erillisille teemasivuille tai hankkeiden sivuille.

Materiaaleja on tehty Ruralian aiemmissa hankkeissa (mm. luomuTIETOverkko), ja uutta aineistoa syntyy nykyisen MAANEUVO-valmennuksen yhteydessä.

”Ne on tarkoitettu oppimateriaaliksi Ruralian täydennyskoulutuksiin mutta myös yleisemminkin esimerkiksi itseopiskeluun sekä neuvojien ja eri oppilaitosten opettajien käyttöön.”

Mynttisen mukaan oppimateriaalikirjasto toimii säilytyspaikkana, ja linkit materiaaleihin on koottu erillisille teemasivuille tai hankkeiden sivuille (ks. Luomutietoverkon materiaalit, Maaneuvon muistikortit ja OSMO-hankkeessa tuotetut maan kasvukuntoon liittyvät materiaalit). Oppimateriaalikirjastoon siirretään myös kierrätyslannoitteisiin liittyvää materiaalia, joka on vielä toistaiseksi hankkeen vanhalla, keväällä käytöstä poistuvalla sivulla.

”Avointen oppimateriaalien kirjastoa tullaan jatkossakin hyödyntämään tapauskohtaisesti ja soveltuvin osin.”

”Käytämme materiaaleja aktiivisesti koulutuksessa”

Virtuaaliopetushankkeen materiaaleista mm. Aino Korhosen Tekijänoikeudet virtuaaliluokassa (2019) löytyy oppimateriaalikirjastosta. CC BY 4.0

Virtuaaliopetuksen täydennyskoulutukseen liittyvien oppimateriaalien tuo esiin yhden tavan käyttää Aoe.fi-palvelua: se mahdollistaa hankkeessa tuotettujen opetusaineistojen säilyttämisen ja levittämisen.

Yliopistotutkija Liisa Ilomäki (TUHAT, ORCID, @lilomaki) oli mukana opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin kuuluvassa Opettajana virtuaaliluokassa -hankkeessa 2017–2019, jossa tuotetut aineistot toimivat Aoe.fi-palvelun yhtenä pilottiaineistona.

”Meille oli hyvä, että tällainen palvelu tuli hankkeen aikana, näin saimme materiaalit jakoon helposti. On parempi, että ne ovat tällaisessa kirjastossa kaikkien saatavilla ja ehkä löydettävissä kuin että me vain omilla kursseillamme niistä kertoisimme”, Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolla työskentelevä Ilomäki sanoo.

”Käytämme materiaaleja aktiivisesti koulutuksessa. Olemme kouluttaneet erittäin paljon opettajia nyt koronan aikana virtuaaliopetukseen, ja niissä näistä materiaaleista on ollut todella paljon hyötyä ja apua.”

Olemme kouluttaneet erittäin paljon opettajia nyt koronan aikana virtuaaliopetukseen, ja niissä näistä materiaaleista on ollut todella paljon hyötyä ja apua.

Käytännön tallennus ja metadatatyö vaati hieman harjaantumista, mutta toisaalta opetuksen avaamisen näkökulma oli mukana hankkeen oppimateriaalien suunnittelussa jo ennen kuin Aoe.fi-palvelusta oli tietoa.

”Teimme jo etukäteen materiaalit sellaisiksi, että ne voisi ottaa helposti käyttöön ja kopioida. Kehitimme templaten, jota käytettiin kaikissa materiaaleissa.”

”Sinänsä tuo työ oli minusta ihan tavallista oppimateriaalin kehittämistyötä, jota olemme tehneet aikaisemminkin. Mutta ehkä jos kylmiltään aikoo laittaa materiaaleja, se voi tuntua vaikealta tai työläältä. Vasta sen jälkeen, kun olimme laittaneet kaikki materiaalit sisään, oli mahdollista koota ne yhtenäiseksi paketiksi. Se tehtiin hankkeen päättymisen jälkeen.”

Harjoituskirjoista, oppaista ja luentotallenteista…

Edellä mainittujen lisäksi oppimateriaalikirjastosta löytyy koko joukko aineistoja, joita Helsingin yliopiston opettajat ja tutkijat ovat olleet tuottamassa:

…opetuksessa käytettyihin sarjakuviin!

Mikael Nikun sarjakuva RNA-rokotteesta löytyy oppimateriaalikirjastosta. CC BY-NC-ND 4.0

Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy myös sarjakuva immuunijärjestelmän toiminnasta ja RNA-rokotteesta. Yliopistonlehtori Mikael Niku (TUHAT, ORCID, @MikaelNiku) Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisten biotieteiden lähtökohtana oli kansantajuistaa koronarokotteen toimintaperiaatteen suurelle yleisölle ja avata aihetta eläinlääketieteen opintoja aloittaville.

”Kollega oli vinkannut kätevästä biotieteellisestä kuvitustyökalusta, jolla sarjakuva syntyi näppärästi. Laitoin sarjakuvan jakoon somessa, ja siellä eräs kasvatustieteiteilijäystäväni kehotti jakamaan materiaalin myös Aoe.fi:n kautta”, Niku kertoo ja jatkaa:

”Tallennusprosessi oli muistaakseni hyvin sujuva ja miellyttävä. Hyödyt näyttävät toistaiseksi jääneen vaatimattomiksi: nyt kun katson, kahta sarjakuvaa on Aoe.fi:n mukaan katsottu 18 kertaa ja ladattu 5 kertaa – esimerkiksi Twitterissä on tykätty 385 kertaa ja jaettu edelleen 153 kertaa. Ehkä Aoe.fi ei vielä ole kovin tunnettu ja sitä kautta vielä hirmu kovassa käytössä?”

”Jos teen lisää jaettavissa olevia oppimateriaaleja, aion kyllä jatkossakin laittaa ne myös Aoe.fi:hin, koska sitä kauttahan se pikkuhiljaa täydentyy. Valitettavasti suurinta osaa materiaaleistani ei voi jakaa, koska niissä on hyödynnetty esim. kaupallisten kustantamojen tuottamia kuvamateriaaleja”, Niku toteaa.