Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Millaisia avoimen julkaisemisen vaihtoehtoja Helsingin yliopistossa on tarjolla? Tähän kysymykseen saatiin vastaus perjantaina Kaisa-talossa, kun Helsinki University Press (HUP), Helda-julkaisuarkisto ja Editori-palvelu esittäytyivät ja kertoivat tuoreimmat kuulumisensa.

Kirjaston järjestämän Avoimet julkaisuväylät Helsingin yliopistossa -tilaisuuden pääviesti oli selvä: yliopiston tutkijalle löytyy avoin, maksuton julkaisuvaihtoehto HUP:n, Heldan ja Editorin julkaisuprofiilien täydentäessä toisiaan (ks. tilaisuuden tallenne)

Kimmo Tuominen esitteli kirjaston avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuutta. / Kuvat: Jussi Männistö

Edellä mainittujen lisäksi ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen toi avauspuheenvuorossaan esille myös muut avoimen julkaisemisen palvelut, erityisesti kirjoittajamaksuihin liittyvät alennukset. Kaiken kaikkiaan, julkaisemisen rooli on Tuomisen mukaan korostunut kirjastotoiminnassa monella tapaa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

”Tiedepolitiikka ja tieteen rahoitus ohjaavat avoimen julkaisemisen suuntaan, ja sen takia tukea tarjotaan. Tavoitteena on tehdä avoimuuden toteuttaminen tutkijalle mahdollisimman helpoksi, koska siihen liittyy usein paljon hallinnollista ja teknistä kuviota. Toki haluamme myös lisätä yliopistossa avoimen julkaisemisen määrää”, Tuominen sanoi viitaten tulossa olevaan korkeakoulujen rahanjakomallin muutokseen, joka tuo yliopistoille rahaa myös julkaisujen avoimuuden perusteella.

Ensimmäiset HUP-kirjat ensi vuoden alussa

Eniten keskustelua perjantain tilaisuudessa herätti uusi avoin tiedekustantamo HUP, jota kustannuspäällikkö Aino Rajala oli esittelemässä (tutkijalle hyödyllistä tietoa HUP:sta löytyy myös tammikuisesta Think Open -artikkelista).

Yleisöä kiinnosti muun muassa kongressiraporttien julkaiseminen (HUP voi julkaista, jos laatukriteerit täyttyvät), Helsingin yliopiston ulkopuolisten tutkijoiden julkaisumahdollisuudet (HUP:lla ei ole organisaatio- tai maakohtaisia rajoituksia) ja tutkijan vastuu rahoituksen hankkimisessa (HUP lähtee siitä, että julkaisemisesta ei koidu yksittäiselle tutkijalle kustannuksia).

Aino Rajalan mukaan HUP kilpailee laadulla, ja toimitustyöhön paneudutaan erityisellä pieteetillä.

HUP julkaisee korkeatasoisia, vertaisarvioituja tieteellisiä monografioita, artikkelikokoelmia, kirjasarjoja ja lehtiä. Ensimmäiset HUP-kirjat ilmestyvät ensi vuoden alussa, ensimmäinen lehti tulee ulos jo joulukuussa. Ensijulkaisut painottuvat humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille.

Vuodesta 2017 kypsytelty HUP on syntynyt Gaudeamuksen ja kirjaston yhteistyönä. Rajalan mukaan uusi kustantamo vastaa ajassa oleviin haasteisiin ja kilpailee erityisesti laadulla, joka koskee sekä sisältöjä että toimitustyötä.

”Tarkoitus on saada kustantamisen kontrollia tutkijoiden käsiin, minne se kuuluu. Haluamme tarjota vaihtoehdon kaupalliselle tiedekustantamiselle. Tavoitteena on myös levittää tutkimustuloksia mahdollisimman laajalle, sehän on avoimen julkaisemisen perusajatus”, Rajala totesi.

Helda Open Books tuo esiin laatua ja OA-kirjojen moninaisuutta

Perjantain tilaisuuden uutinen oli Helda Open Booksin (HOB) lanseeraaminen. Helda Open Books on ”tapa nostaa laatua esille Heldasta”, kuten Kimmo Tuominen saatesanoissa totesi.

Helda Open Booksia esitelleen Marjo Kuuselan mukaan HOB on myös tapa tuoda esiin Helda-julkaisuarkistoon tallennettujen teosten moninaisuutta ja lisätä tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen näkyvyyttä.

Helda ja Helda Open Books täydentävät Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuutta tarjoamalla vaihtoehtoja esimerkiksi teoksille, jotka eivät päädy HUP:n julkaistavaksi. HOB-kirjat ovat avoimen julkaisemisen esimerkkitapauksia Heldassa: ne saavat pysyvän tunnisteen ja niistä löytyy lisenssitieto, jotka edistävät kirjojen löydettävyyttä ja käyttöä.

”Tarkoitus on, että Helda Open Books toimii Heldan näyteikkunana, laadukkaana valikoimana. Meidän on helpompi hanskata pienempää kokoelmaa tässä vaiheessa, kun mietimme, miten toimintaa viedään eteenpäin. Mutta jossain kohtaa Helda Open Books on varmasti yhtä kuin kaikki Heldan avoimet kirjat”, Kuusela arvioi.

Yleisöstä kysyttiin myös toimitustyöstä, kuten taitosta, mutta tällaista palvelua Helda Open Books ei toistaiseksi tarjoa. Siinä missä HUP tarjoaa kaikki tiedekustantamisen palvelut (mm. kustannustoimitus, vertaisarviointi, taitto), Helda Open Books toimii julkaisualustana ja tarjoaa siihen liittyviä palveluita. Kuuselan mukaan yliopistolaisten kysymykset ja kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä, koska ne otetaan huomioon HOB-palvelun jatkosuunnittelussa.

Kimmo Koskinen kävi esimerkein läpi Helda Open Booksin valikoimaa. Marjo Kuuselan mukaan HOB-kirjat tuovat esiin OA-monografioiden moninaisuutta Helsingin yliopistossa.

”On kiva nähdä tämän kirjan uusi elämä”

Viime vuosien aikana Heldan kautta on avattu vuosittain noin 4–5 kurssivaatimuksena olevaa teosta. Viimeisimpänä avattiin Kimmo Vehkalahden menestysteos Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, joka julkaistiin ensi kerran Tammen kautta vuonna 2008.

Ensijulkaisun jälkeen teos on kokenut jännittäviä hetkiä: kustannusalan turbulenssissa ”Tammi hävisi kuvasta” ja kirja ei ollut enää saatavilla.

Kimmo Vehkalahden oppikirja aloitti uuden sähköisen elämän Heldassa syyskuussa.

”Meni vuosi ennen kuin sain takaisin oman puolikkaani copyrightista, kirjan ilman kansigrafiikkaa. Lähetin sen Finn Lecturalle ja sain sieltä puolessa tunnissa vastauksen ja kustannussopimuksen. Kirja ilmestyi 2014. Viime vuonna Finn Lecturan taru päättyi ja siitä tuli osa Otavaa. Ajattelin, että taasko tämä ruljanssi alkaa”, Vehkalahti kertoi.

Tässä vaiheessa kuvaan astui Helda Open Books, ja kirja julkaistiin avoimena e-kirjana syyskuussa.

”Siellä oli 170 latausta, vaikka sitä ei ole vielä edes mainostettu. Nyt sitä aletaan mainostaa. On tosi kiva nähdä tämän kirjan uusi elämä. Neljättä versiota en aio enää tehdä!” Vehkalahti totesi.

Editori lehtien julkaisemiseen ja opetukseen

Viime keväänä julkaistiin avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori-palvelu. Editori-lehtien joukko on kasvanut kesän aikana kahdella, kun vertaisarvioidut lehdet, Language Under Discussion (kielitiede) ja Lumat (matematiikka ja kasvatustieteet), liittyivät joukkoon. Lisäksi Think Open -blogiartikkeleita on alettu koota temaattisiksi kokonaisuuksiksi Think Open Digest -verkkolehdessä.

Markku Roinila kertoi perustietoja Editorista, joka soveltuu julkaisemisen ohella opetukseen.

Helsingin yliopiston tarjoamien avointen julkaisuväylien kokonaisuudessa Editori tarjoaa lehtijulkaisemisen ohella myös opetukseen uusia mahdollisuuksia. Editoria esitellyt Markku Roinila listasi muutamia esimerkkejä esseen arvioinnista ja seminaarien opponoinnista opiskelijalehden perustamiseen.

Perusteellisempi selonteko Editori-palvelusta löytyy kirjaston HULib News -blogista ja Think Open -blogiartikkelista viime keväältä.

Kaikista palveluista saa lisätietoa ottamalla yhteyttä palveluntarjoajiin:

Kaikki avointa julkaisemista koskevat tiedustelut: openaccess@helsinki.fi

Katso Avoimet julkaisuväylät Helsingin yliopistossa -tilaisuuden (4.10.2019) tallenne.

Avoimet julkaisuväylät Helsingin yliopistossa.