Helsingin yliopisto
Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.
Avoimen julkaisemisen kansallinen strategialuonnos oli kommentoitavana helmikuussa, ja Think Open -blogissa käytiin strategiaehdotus läpi (ks. myös luonnoksen kaikki kommentit ja kooste kommenteista). Nyt strategia on täydentynyt toimenpide-ehdotuksilla. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallinen strategia ja toimenpideohjelma (pdf) saatesanoineen ja kommentointilomakkeineen löytyy Avointiede.fi-sivulta. Kommentointiaikaa on 7. kesäkuuta asti.
Tässä blogiartikkelissa käymme strategian ja toimenpideohjelmat tiiviisti ja aiempaan versioon verraten läpi.
Johdanto
Uudessa versiossa strategia täsmennetään koskemaan 2022 alkaen julkaistavaksi lähetettyjä vertaisarvioituja tieteellisiä lehti- ja konferenssiartikkeleita. Edelleen, strategia koskee kirjoittajia, jotka ”ovat suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskenteleviä tai siihen affilioituneita tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskenteleviä tutkijoita”.
Kolme strategista periaatetta
1. Avoimen julkaisemisen hinta
Ennen: ”Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei pysyvästi kasvata julkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia. Kokonaiskustannukset saavat kasvaa vain, jos uudet ja uudentyyppiset julkaisukanavat tuottavat merkittävää lisäarvoa.”
Nyt: ”Kun tarkastellaan kaikkien tieteellisten julkaisukanavien yhteiskustannuksia, tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset pysyvät nykyistä vastaavalla tasolla avoimeen saatavuuteen siirryttäessä.”
Uusi muotoilu on yksiselitteinen: siirtyminen avoimeen saatavuuteen ei saa nostaa kokonaiskustannuksia. Toimenpiteissä mainitaan, että Kansalliskirjasto selvittää vuonna 2020 avoimen julkaisemisen kustannukset ja seuraa kustannusten kehittymistä yhteistyössä tieteellisten kirjastojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
2. Avointen julkaisujen laadun arviointi
Ennen: ”Tiedejulkaisemisen korkeita laatukriteereitä sovelletaan myös avoimiin julkaisuihin.”
Nyt: ”Tieteellisten julkaisujen arvioinnissa arvioidaan tutkimuksen laatua ja avoimuutta erikseen.”
Muotoilua on lähinnä selkeytetty: tutkimuksen laatua ja avoimuutta arvioidaan toisistaan riippumatta. Strategiassa viitataan Julkaisufoorumin (Jufo) ohjausryhmän linjaukseen, jonka mukaan avoimuus lisää tieteen vaikuttavuutta, mutta avoimuus ei ole kriteeri tai indikaattori tieteellistä laatua arvioitaessa (ks. myös Jufon luokitteluperusteet).
Toimenpiteissä mainitaan, että Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet selvittävät vuoden 2020 aikana, miten julkaisujen avoimuus esiintyy korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden arviointijärjestelmissä. Seurantaa jatketaan kahden vuoden välein.
3. Avoin julkaiseminen tutkijan arvioinnissa
Ennen: ”Välittömän avoimuuden tavoitteiden saavuttaminen otetaan huomioon tutkijan arvioinnissa. Tutkimusyhteisö kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen sekä tutkimustiedon saatavuuden edistämiseen esimerkiksi tiedeviestinnän keinoin.”
Nyt: ”Tutkijan arvioinnissa huomioidaan avoimuuden myötä muuttuvat ja uudenlaiset julkaisemisen muodot.”
Tutkijan arviointia koskevaa kohtaa on toisaalta tarkennettu ja kiteytetty, toisaalta laajennettu julkaisemisen muotojen osalta. Vaikka strategiapaperi on rajattu vain lehti- ja konferenssiartikkeleihin, tutkimusdata mainitaan periaatteen taustoituksessa: avoimuuden myötä muuttuvat julkaisemisen muodot edellyttävät myös datan avaamisen huomioimista tutkijan meriittinä. Tutkimuksen avoimuuden merkitys on huomioitu myös Suosituksessa tutkijan vastuulliseen arvointiin, joka on niinikään kommentoitavana – kommentointiaikaa on toukokuun loppuun.
Toimenpiteissä mainitaan, että UNIFI, Arene ja Tulanet selvittävät vuoden 2020 aikana, miten uudet julkaisemisen muodot esiintyvät korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden arviointijärjestelmissä. Seurantaa jatketaan kahden vuoden välein.
Neljä strategista tavoitetta ja niiden vaatimat toimenpiteet
1. Avoimeen julkaisemiseen siirtymisen aikataulu
Ennen: ”Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset julkaisut ovat välittömästi avoimia.”
Nyt: ”Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkelijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla.”
Aikataulu on entisellään, mutta avoimuus on rajattu tieteellisiin lehti- ja konferenssiartikkeleihin uuden strategiapaperin yleisen rajauksen mukaisesti. Avoin julkaiseminen voi toteutua joko OA-lehden (gold OA) tai rinnakkaistallennuksen (green OA) kautta – eikä hybridijulkaisemistakaan (hybrid OA) ole rajattu pois (ks. lisätietoa käsitteistä OA-oppaasta). Toimenpiteissä mainitaan, että kirjoittajamaksujen (article processing charges, APC) kohtuullisuuden arviointiin määritellään mittarit.
Toimenpiteissä määritellään myös eri toimijoiden vastuut (vuodesta 2020 alkaen):
- Tutkimusorganisaatiot tarjoavat tukea ja koulutusta tutkijoille.
- Laitosten ja tutkimusryhmien johtajat edistävät osaltaan avointa julkaisemista.
- Rahoittajat pyrkivät sisällyttämään APC-maksun rahoitukseen.
- Tutkijat priorisoivat avoimen julkaisukanavan tilanteissa, kun se on mahdollista.
Lisäksi kotimaisten tiedekustantajien tulisi taata avoin saatavuus ”omissa kanavissaan” vuoteen 2022 mennessä.
Aiemman strategiapaperin tavoite 3 eli uusien avointen julkaisukanavien tukeminen muotoillaan nyt toimenpiteenä: ”Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittelyyn, sekä tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla.”
Avoimen julkaisemisen edistäminen on ollut FinELib-konsortion tavoitteita lehtineuvotteluissa (ks. Think Open -blogiartikkeli aiheesta). Sama tavoite – joka on ollut haastava myös kirjastokonsortiolle – pyritään ulottamaan jatkossa myös yksittäisten organisaatioiden käymiin lehtineuvotteluihin.
2. Julkaisemisen hintatietojen avoimuus
Ennen: ”Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia; tutkimusyhteisön toimijat jakavat hintatiedot toisilleen.”
Nyt: ”Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia.”
Sisältö on sama, muotoilu ytimekkäämpi. Toimenpiteissä mainitaan, että FinELib-sopimusten sisältö ja hinnat julkaistaan kokonaisuudessaan vuodesta 2020 lähtien – ja myös tutkimusorganisaatioiden tulee omissa neuvotteluissaan pyrkiä sopimusten ja niihin liittyvien hintatietojen julkistamiseen. Avoimen julkaisemisen hintatiedot kerätään opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla OpenAPC-tietokantaan viimeistään 2022 lähtien.
3. Julkaisujen lisensointi
Ennen: ”Viimeistään vuonna 2022 100 %:lle uusista tieteellisistä julkaisuista määritellään avoimuuden takaava lisenssi, esimerkiksi CC-BY-lisenssi.”
Nyt: ”Viimeistään vuonna 2022 kaikille uusille tutkimusjulkaisuille määritellään avoimuuden takaava CC-lisenssi.”
Avoimuuden takaava lisenssi rajataan nyt yksinomaan CC-lisensseihin, joissa on tarjolla avoimempia ja rajoittavampia vaihtoehtoja. Toimenpiteissä korostetaan tutkijoille järjestettävää koulutusta ja tukea lisenssiasioissa.
4. Suomessa julkaistujen avointen julkaisujen rahoittaminen
Ennen: ”Tutkimusyhteisö luo yhteisrahoitteisen julkaisumallin, joka mahdollistaa Suomessa julkaistavien tieteellisten artikkelien välittömän avoimuuden.”
Nyt: ”Tutkimusyhteisö luo yhteisrahoitteisen julkaisumallin, joka mahdollistaa Suomessa julkaistavien tutkimusartikkelien välittömän avoimuuden.”
Muotoilu on entisellään. Tavoitteena on luoda julkaisu- tai tukimalli – eräänlainen ”Kotilava 2” – vuoden 2020 aikana. Kustannuksiin osallistuvat toimenpide-esityksen mukaan tutkimusrahoittajat, tutkimusorganisaatiot ja OKM.