Helsingin yliopisto
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.
(The abstract of this post is also available in English.)
Matematiikassa ja joillakin muilla tieteenaloilla on yleinen käytäntö ladata artikkelin ensimmäinen ei-vertaisarvioitu, mutta jo julkaisuun lähetetty versio ns. preprint-arkistoon (tunnetuin on ArXiv). Kokeilemme muutamaa uutta ja lupaavaa preprint-arkistoa eri aloilta.
Preprint voi olla vaikkapa viimeistelty kongressiesitelmä, sillä mm. matematiikassa keskeistä on julkaisun nopeus ja siksi arvostetuimpia ovat kongressiesitelmät, joissa tulokset ensimmäiseksi esitetään. Varsinaiset vertaisarvioidut julkaisut ovat toissijaisia. On siis olennaista, että tulokset ovat nopeasti luettavissa ja niihin voi viitata preprint-arkiston osoitteella (ks. käytännöstä Academia-kysymys/vastaus-sivulta).
On kuitenkin huomattava, että eri aloilla julkaisuversioiden terminologia voi vaihdella suurestikin. Esimerkiksi ArXivista voi löytyä vertaisarvioituja ja hyväksyttyjä artikkeleita, jotka on nimetty preprinteiksi tai hyväksytyn version preprinteiksi. Tämä taustalla voi olla näkyvyyden hakeminen tai jonkinlainen väärinymmärrys, siitäkin huolimatta, että ArXiv varsin selkeästi luokittelee julkaisut luokkiiin lähetetyt, hyväksytyt ja julkaistut. Voi siis vaatia hieman päättelyä sen suhteen, mikä artikkeliversio on kyseessä.
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on saanut muidenkin tieteenalojen edustajat lataamaan artikkeleidensa alustavia versioita preprint-arkistoihin. Muita syitä voivat olla se, että halutaan ”varata” jokin tutkimusaihe itselle tiukassa kilpailutilanteessa, jossa julkaisupaine pakottaa tutkijat etsimään uusia avauksia. Lisäksi avoimesti esillä oleva preprint voi saada jonkun kommentoimaan käsikirjoitusta, josta on hyötyä lopullista versiota tehtäessä. Siten preprint-palvelimet ovat tavallaan yksi avoimen vertaisarvioinnin muoto, vaikkakin kommentit ovat vapaaehtoisia eikä käsikirjoituksia ole varsinaisesti ladattu vertaisarviointia varten.
Preprint-palveluita on syntynyt viime vuosina yhä enemmän, yhä useammille aloille, myös alueellisia palveluja, kuten ranskankielisten preprinttien arkisto FrenXiv. Jossain määrin myös yliopistojen julkaisuarkistot voivat täyttää tätä tehtävää. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmään voi ladata preprinttejä, jotka siirtyvät tarkastuksen jälkeen Heldaan preprint-merkinnällä varustettuna (ks. esimerkki-preprint Heldasta). Kun artikkeli etenee varsinaiseen julkaisuun, preprint voidaan pyynnöstä poistaa julkaisuarkistosta ja korvata lopullisella versiolla (ks. lisää rinnakkaisjulkaisemisesta Helsingin yliopiston kirjaston open access-oppaasta). Think open -blogi testasi muutamaa uutta lupaavaa preprint-palvelua.
OSF Preprints: kaikkien alojen yleisarkisto
OSF Preprints -palvelun taustalla on ei-kaupallinen, säätiövaroin toimiva Center for Open Science (Charlottesville, USA). OSF itsessään tarkoittaa Open Science Frameworkia, ja se oli alun perin avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojekti psykologian tarkoituksiin. Vuonna 2016 ryhmä julkisti kolme avoimen lähdekoodin preprint-palvelua: engrXiv (insinööritieteet), SocArxiv (sosiaalitieteet) ja PsyArXiv (psykologia). Sittemmin se on laajentunut ja kattaa myös seuraavat preprint-arkistot: AgriXiv, arabixiv, BITSS, Earth ArXiv, engrXiv, FocUS Archive, Frenxiv, INA-Rxiv, LawArXiv, LIS Scholarship Archive (LISSA), MarXiv, MindRxiv, NutriXiv, Paleorxiv, PsyArXiv, SocArxiv, SportRxiv ja Thesis Commons (opinnäytteitä).
OSF Preprints julistaa sivullaan pyrkivänsä tieteen edistämiseen ideoiden avoimen vaihdon kautta ja mainitsee sairauksien, köyhyyden, koulutuksen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön keskeisiksi motivoiviksi tekijöiksi. OSF Preprints on nykyisellään lähes kaikkien alojen preprint-palvelu, sillä sen sivulta löytyvät seuraavat aihealueet: arkkitehtuuri, taiteet, humanistiset tieteet, liiketaloustiede, koulutus, insinööritieteet, lakitiede, biotieteet, lääke- ja terveystiede, fysiikka ja matematiikka sekä sosiaalitieteet.
Pikakatselun perusteella materiaalia riittääkin hyvin kaikista aihealueista. Hakuja voi tehdä myös yksittäisistä preprint-arkistoista, mikä on hyvä asia sikäli, että voi olla kiinnostunut esimerkiksi nimenomaan indonesialaisista preprinteistä. Tekstejä on kaikilla kielillä, joten jonkin verran pitää tuloksia suodattaa. Tämä onnistuu jossain määrin valitsemalla halutut preprint-arkistot. Myös aihealueista löytyy alaluokkia joita valitsemalla voi rajata hakutulosta (esim. humanistisissa tieteissä on varsin kunnioitettava määrä alaluokkia ja niiden alaluokkia). Harmillisesti tulosmääriä ei näy rajauksia käytettäessä – niistä saa tosin jotain osviittaa tulossivujen määrän perusteella. Myös kielen mukaan haku olisi mukava ominaisuus, sillä mukana on mm. arabiankielisiä artikkeleita. Hyvä asia on kuitenkin se, että hakutulokset saa lajiteltua palvelimeen latausajan mukaan.
Preprinteille OSF tarjoaa varsin kelvollisen alustan. Tekstille on tarjolla jakolinkit somekanaviin, latausmäärät, DOI, lisenssitieto, tagit ja sitaatiotiedot käytetyimmillä tavoilla. Preprintin voi lukea sivun ikkunassa tai ladata.
Tällä hetkellä palveluun itseensä on ladattu yli 2,2 miljoonaa preprinttiä. Tämän lisäksi OSF Preprints käyttää haravointiin SHARE-ohjelmaa, joka haravoi tuloksia muista preprint-palveluista kuten arXiv, bioRxiv, PeerJ ja CogPrints. Siten OSF Preprints vaikuttaa varsin kattavalta palvelulta. Palvelun sivun mukaan yli miljoona preprinttiä on indeksoitu ja niitä voidaan etsiä nimellä ja hakusanoilla sekä aihealueen tai preprint-palvelun mukaan. Palvelusta voi hakea myös vain uusimmat preprintit ja siinä on myös mahdollista jakaa tutkimusaineistoa, koodeja ja muuta lisämateriaalia. Nämä voidaan joko ladata palveluun itseensä tai linkittää muualta (esim. pilvipalveluista). OSF preprints hakee aktiivisesti paitsi uusia suoria latauksia, myös muita preprint-palveluita partnerikseen.
Kaiken kaikkiaan OSF Preprints näyttää palvelulta, jota voi suositella ainakin muille kuin ArXivin käyttäjille. Preprintit ovat löydettävissä suhteellisen helposti ja palvelun kautta saa myös pysyvän tunnisteen käsikirjoitukselleen.
Science Open: pieni, mutta lupaava
Science Open on perustettu vuonna 2013. Se on start-up-yritys, joka sijaitsee Berliinissä ja Bostonissa. Perustajilla on akateeminen tausta. Science Open on verkostoitunut laajasti nimekkäiden OA-kustantajien kanssa ja myös globaalisti. Sillä on esimerkiksi sopimus Latinalaisen Amerikan suurimman kustantajan SciElon kanssa, jonka palvelussa on yli 45 miljoonaa artikkelia.
Palveluun voi tehdä oman profiilin Orcid-tunnuksen avulla ja osallistua myös julkaisun jälkeiseen vertaisarviointiin. Science Openin johtoajatus on nimittäin se, että vertaisarviointi on jatkuva prosessi ja sen on myös oltava läpinäkyvä. Niinpä palveluun kirjautuneet voivat arvioida jo julkaistuja artikkeleita, jolloin niiden virheet tulevat korjatuksi ja keskustelu aiheista jatkuu. Tämä tapahtuu avoimesti eli arvioijan nimi ja kommentit ovat täysin näkyvissä. Arvostelut jaetaan CC BY -lisenssillä ja varustetaan DOI-tunnuksella. Arvosteluita on nyt 145, joka ei sinänsä ole paljon kun ottaa huomioon artikkelien määrän. Vertaisarvioijalta vaaditaan viisi julkaisua Orcidissa. Vertaisarvioijille annetaan yksityiskohtainen ohjeistus.
Blogipostauksessa syyskuussa 2018 Science Open ilmoitti vastaanottavansa myös preprinttejä. Science Openin luulisi olevan hyvä alusta preprinteille, varsinkin kun vertaisarviointijärjestelmä ulotetaan myös niihin. Palvelu on vasta betavaiheessa, mutta kommenttien lisäksi luvataan impaktilukuja ja käyttölukuja. Mukaan on liitetty 27000 dokumenttia bioRxivistä ja lisäksi voi lisätä preprinttejä seuraavista arkistoista: Preprints.org, PeerJ Preprints, ChemRxiv ja OSF preprints.
On huomattava, että palvelu on vasta uusi ja lisää preprint-arkistoja on varmaan tulossa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että myös OSF-preprintit ovat mukana ja se, että painopiste on selvästi biotieteissä. Toisin sanoen palvelu ei vielä ole varsinaisesti kaikkien alojen preprint-palvelu, mutta varmasti hyödyllinen luonnontieteille ja täydentää hyvin OSF:ää, jonka painotus on ehkä hitusen muissa kuin luonnontieteissä.
Preprintit ovat yksi kokoelma muiden joukossa ja niillä on oma nimetty editori. Itse asiassa Science Openin preprint-palvelu on vielä niin uusi, että suoraan sinne ladattuja preprinttejä on vasta hyvin vähän. Niiden perusteella voi kuitenkin havainnoida, että OSF-palveluun verrattuna plussaa tuo tutkijan Orcid-linkitys, mahdollisuus linkata datasetteihin sekä eräänlainen esitarkastus, jossa paperi tarkistetaan päällisin puolin editorin toimesta. Kun se on hyväksytty, se saa pysyvän tunnisteen eli DOIn, CC BY -lisenssin ja merkinnän siitä, että kyseessä on preprint. Preprint-arkisto on siis tavallaan kuratoitu. Julkaisun jälkeen preprinttiä voi kommentoida ja sen voi vertaisarvioida. Science Openin hakutoiminnossa on mahdollisuus hakea preprinttejä.
On vielä liian varhaista arvioida haun toimivuutta, mutta voimme jo katsoa mitä tietoja preprinteistä on saatavissa. Tässä suhteessa Science Open on selvästi pidemmällä kuin OSF – nähtävillä on tiedot katsomiskerroista, altmetriikasta, annetuista arvosanoista (1–5), suositteluista, jakomääristä ja seuraajista. Tulokset voi myös jakaa sosiaalisessa mediassa tai viedä viitteidenhallintaohjelmiin, esim. EndNotesiin.
Science Open vaikuttaa varsin pätevältä palvelulta, mutta sen on löydettävä vielä paljon lataajia, vaikka toki mukana on paljon muualta linkitettyjä preprinttejä (arkiston voi hakutuloksissa valita). Toisaalta mainostus on ollut vähäistä kun palvelun pääpaino on kuitenkin muissa kuin preprinteissä. Voi kuitenkin olettaa, että brändi tehoaa ja palvelu löytää asiakkaansa erityisesti biotieteissä, jossa tosin on kovia kilpailijoita, kuten PeerJ.
Vielä on mainittava yksi valttikortti Open Sciencen puolesta. Arkisto jakautuu kokoelmiin, joilla on editori. Kokoelmien editorit voivat vapaasti viedä preprinttejä omiin kokoelmiinsa ja ne voi myöhemmin vaihtaa julkaistuihin artikkeleihin. Tekijät voivat lisätä myös vapaasti hakusanoja ym. preprintteihinsä. Siten toimittaja voi halutessaan muodostaa helposti johonkin aiheeseen keskittyvän julkaisuarkiston tai ns. overlay-journaalin. Aika näyttää tuleeko tämä tapahtumaan – selvää on kuitenkin se, että Science Openin pitää tehostaa rivakasti palvelun markkinointia.