Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) on hionut julkaisu- ja palveluprosessejaan ja valmistautuu julkaisemaan ensimmäiset kirjansa. Suuren kysynnän vuoksi HUP julkaisee tulevaisuudessa myös tieteellisiä lehtiä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kustantamo pyrkii erottautumaan palvelulla, joka antaa tutkijalle edellytykset laadukkaisiin julkaisuihin ja tehokkaaseen levitykseen. [Artikkeli on päivitetty 17.4.2023.]
(The abstract of this post is also available in English.)
Avoimen tiedekustantamon Helsinki University Pressin (HUP) valmistelu ja selvitystyö alkoi toissa vuonna, ja tänä vuonna se julkaisee ensimmäiset kirjansa. [Ensimmäiset HUP-julkaisut ilmestyivät alkuvuodesta 2020. Toim. huom.] Tulevien julkaisujen sisällöistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin, mutta luvassa on humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen liittyviä teoksia.
HUP:n kustannusjohtajan Leena Kaakisen mielestä näistä aloista on luontevaa aloittaa.
”Olemme keskustelleet eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa ja huomanneet, että humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä on eniten kysyntää ja tarvetta uudelle open access -julkaisukanavalle. Luonnontieteiden puolella julkaiseminen tapahtuu enemmän alan lehdissä kuin kirjoissa ja avoimia julkaisukanavia on enemmän”, Kaakinen sanoo.
Kaakinen odottaa, että HUP julkaisee jatkossa myös muiden alojen teoksia. Samoin HUP julkaisee tulevaisuudessa myös lehtiä.
”Lähdimme sillä ajatuksella, että julkaisemme vain kirjoja. Mutta sitten alkoikin ilmetä kysyntää myös lehdille. Useampikin lehti otti yhteyttä ja kertoi, että he olisivat kiinnostuneita avoimesta julkaisemisesta. Totesimme, että haluamme tarjota tähänkin palvelua.”
Helsinki University Press (HUP)
|
|
Miksi HUP perustettiin?
HUP on Helsingin yliopiston, Gaudeamus-kustantamon ja Helsingin yliopiston kirjaston yhteinen kustantamo. Sen perustamiseen oli kaksi keskeistä syytä.
”Ensinnäkin, Helsingin yliopistolla on ollut pitkään toiveena oma ’university press’, joka olisi suunnattu myös kansainväliselle yleisölle. Sen takia HUP:n julkaisukieli olisi lähinnä englanti, kun se (HY:n omistamalla) Gaudeamuksella on suomi. Toinen syy perustamiseen oli se, että haluttiin edistää avointa julkaisemista”, Gaudeamuksen kustannusjohtajana toimiva Leena Kaakinen sanoo.
”Kirjaston, Gaudeamuksen ja yliopiston johdon välisissä keskusteluissa syntyi sitten ajatus, että nämä kaksi asiaahan voisi yhdistää.”
Kun myös tutkijapuolella on ollut kysyntää avoimille julkaisukanaville ja yliopiston profiloitumiselle julkaisijana, HUP-hanketta lähdettiin viemään eteenpäin. Kansainvälisiksi esikuviksi ja vertailukohdiksi Kaakinen mainitsee ruotsalaisen Stockholm University Pressin sekä brittiläiset UCL Pressin ja Open Book Publishersin.
”Ylipäätään Britanniassa on ollut voimakasta liikehdintää, jossa yliopistot ovat perustaneet omia kustantamoita vastaiskuksi kaupallisille tiedekustantajille. Yliopistot haluavat ottaa julkaisutoiminnan omiin käsiinsä, jotta se hyödyttäisi yliopistoa eivätkä rahat valuisi kaupallisille toimijoille ja sijoittajien taskuun.”
Mitä HUP tarjoaa tutkijalle?
Gaudeamuksella on vuosikymmenten kokemus korkeatasoisesta tieteellisestä julkaisemisesta kotimaassa. Julkaisutoiminnan skaalautuminen kansainväliselle tasolle tarkoittaa kovempaa kilpailua. HUP pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan tarjoamalla tutkijoille parempaa palvelua.
”Se, millaista palvelua tutkija kansainvälisiltä tiedekustantajilta saa, vaihtelee aika paljon. Jotkut kustantajat eivät tee käsikirjoitukselle juuri mitään. Me panostamme laatuun. Meillä on laadukas julkaisuprosessi, aina vertaisarvioinnista, editoinnista ja taitosta lähtien. Tämä on valttimme kilpailussa.”
Tutkijan näkökulmasta olennaista on se, että julkaisu tavoittaa potentiaaliset vastaanottajat. HUP:n kaikki julkaisut ovat avoimesti saatavilla, mikä mahdollistaa julkaisujen paremman leviämisen. Avoin saatavuus ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan keinoja levityksen tehostamiseksi. Tähän on HUP:ssa paneuduttu.
”Olemme kiinnittäneet paljon huomiota indeksointipalveluihin ja metatietoihin, jotka vaikuttavat siihen, miten julkaisu löytyy. Brittiläinen yhteistyökumppanimme Ubiquity Press (julkaisualustan tarjoaja) on erikoistunut avoimeen julkaisemiseen, ja heidän kauttaan julkaisu päätyy kaikkiin relevantteihin OA-kanaviin. Myös kirjaston asiantuntemus metadatassa, indeksoinnissa ja löydettävyydessä on todella tärkeää.”
Olemme kiinnittäneet paljon huomiota indeksointipalveluihin ja metatietoihin, jotka vaikuttavat siihen, miten julkaisu löytyy.
Myös 12 tutkijan toimitusneuvosto on kantanut kortensa kekoon, kun HUP:ia on luotu.
”Olemme saaneet mukaan erittäin näkemyksellisiä ja asiantuntevia henkilöitä. Olemme keskustelleet, miten lähdemme konkreettisesti toimimaan ja millaiset prosessit rakennamme. He ovat antaneet arvokasta tukea käsikirjoitusehdotusten käsittelyssä ja osaltaan vieneet myös sanomaa HUP:sta eteenpäin.”
Käsikirjoituksia otetaan vastaan koko ajan
Vaikka tavoitteena on mahdollisimman suuri yleisö, sisältö on tärkein. HUP:n julkaisulinja rajoittuu tieteellisiin julkaisuihin, ei populaariteoksiin.
”HUP:n yleisö on kansainvälinen tiedeyhteisö. Tämän [rajauksen] sisällä suosimme niitä kirjoja, jotka kattavat laajemman alueen ja ovat ymmärrettäviä laajalle tutkijajoukolle. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys kiinnostavat meitä.”
Tällä hetkellä HUP:ssa on eri vaiheissa työstettävänä yli kymmenen käsikirjoitusta tai käsikirjoitusehdotusta. Käsikirjoitusehdotuksia otetaan jatkuvasti vastaan. Valmiin käsikirjoituksen sijaan kannattaa lähettää käsikirjoitusidea HUP:n book proposal -lomakkeen kautta.
”Siinä tulee käytyä läpi keskeiset kysymykset kirjaan liittyen, kuten mitä se käsittelee ja mitä uutta se tuo tieteelliseen keskusteluun. Siitä kannattaa lähteä liikkeelle. Toki voi ottaa yhteyttä jo ennen lomakkeen täyttämistä, ja kysellä meidän julkaisuprosessista.”
Käsikirjoituksia voi tarjota kuka tahansa ja milloin vain. Käsikirjoitusehdotukset käsittelee HUP:n toimitusneuvosto. Käsikirjoitukset käyvät läpi huolellisen vertaisarvioinnin. Kun käsikirjoitus on vertaisarvioitu ja hyväksytty julkaistavaksi, sen työstäminen valmiiksi kirjaksi tehdään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Tutkijaa ei haluta maksajan rooliin
Tällä hetkellä HUP ei peri kirjoittajamaksuja (book processing charge, BPC) julkaisemisesta. Maksuttomuudesta pidetään kiinni jatkossakin ainakin Helsingin yliopiston tutkijoiden kohdalla.
”Seuraamme tilannetta, ja pyrimme itsekin vaikuttamaan avoimen julkaisemisen kehitykseen. Missään tapauksessa emme halua mallia, jossa yksittäisen tutkijan on maksettava julkaisemisesta itse. Otamme maksut käyttöön vain siinä tapauksessa, että on olemassa institutionaalinen mekanismi, jonka kautta rahat maksetaan.”
Tällä hetkellä Kaakisen esittämä tavoite ei useinkaan toteudu, mikä tiedetään HUP:ssa.
”Jos tutkija kirjoittaa kirjaa henkilökohtaisella apurahalla, julkaisemiseen ei ole varattu erillistä rahoitusta. Esimerkiksi monillakaan säätiöillä ei ole tätä mahdollisuutta. Mutta tämäkin asia saattaa muuttua tulevaisuudessa.”
HUP kymmenen vuoden päästä?
Rahoitus on vain yksi niistä asioista, jotka avoimessa julkaisemisessa on ratkaistava. Kaakinen toivoo, että tutkijoita kuultaisiin, kun tieteellisen julkaisemisen suuntaviivoja vedetään.
”Keskustelu avoimesta julkaisemisesta tapahtuu monesti ylätasolla, ja siitä puhuvat usein esimerkiksi tutkimushallinnon edustajat, kirjasto ja yliopiston johto – mutta eivät tutkijat. Toivoisin, että tutkijan ääni kuuluisi paremmin.”
Suhtautumisessa HUP:iin tutkijoiden vastaanotto on Kaakisen mukaan vaihdellut laidasta laitaan, innostuneisuudesta varovaisen odottavaan asennoitumiseen. HUP heijastelee tutkimuskulttuurin muutosta, jossa tiedeyhteisö ottaa ohjia tieteellisessä julkaisemisessa. Tutkijan arki muuttuu kuitenkin hitaasti.
”Tutkijan kannalta iso asia on se, että hänen täytyy meritoituakseen tuottaa julkaisuja mahdollisimman hyvissä lehdissä. Se suosii usein perinteisiä, ei-avoimia kanavia. Tutkijoiden on otettava tämä asia huomioon. Meritoituminen on yksi suurimmista asioista avoimen julkaisemisen tiellä. Toinen on rahoitus, sen puute tai hajanaisuus.”
Tutkijan kannalta iso asia on se, että hänen täytyy meritoituakseen tuottaa julkaisuja mahdollisimman hyvissä lehdissä. Se suosii usein perinteisiä, ei-avoimia kanavia.
Entäpä HUP, missä HUP on kymmenen vuoden päästä?
”Toivon, että meiltä tulee silloin kymmeniä julkaisuja vuodessa. Meillä on sekä kirjoja että lehtiä valikoimassamme. Suomessa ja kansainvälisesti avoimen julkaisemisen kenttä ja rahoitusmalli ovat vakiintuneet: rahoitukseen on selkeä mekanismi. Tieto on avointa, ei ole maksumuureja ja kansainvälisiä tiedekustantajia, jotka käärivät voitot tutkijoiden tekemästä työstä.”
”Tämä vaatii tietysti töitä usealla rintamalla. Tarvitaan enemmän avoimia julkaisuja – esimerkkejä siitä, että tällaista voidaan saada aikaan. Sitten tarvitaan tiedepoliittista vaikuttamista, rahoitusmekanismi avoimeen julkaisemiseen. Asia ei hoidu itsestään.”