Helsingin yliopisto
Avoimen julkaisemisen asema on vahvistunut vuosi vuodelta Helsingin yliopistossa. Vuoden 2020 OA-tavoitteen saavuttaminen vaatii yliopistoyhteisöltä kuitenkin lisää aktiivisuutta. Palveluiden kehittäminen tukee tavoitteen saavuttamista.
Teksti: Riku Hakulinen & Juuso Ala-Kyyny (Helsingin yliopiston kirjasto)
Siirtyminen avoimeen julkaisemiseen (open access) on ollut yliopistojen viime vuosien suuria tavoitteita tieteellisen tiedon vaikuttavuuden edistämisessä. Myös Helsingin yliopiston digitalisaatio-ohjelmaan on kirjattu tavoite, että vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia yliopistolaisten vertaisarvioiduista artikkeleista ja konferenssijulkaisuista on avoimesti saatavilla.
Meneillään olevaan Avoimen julkaisemisen viikkoon (22.–26.10.) liittyen, teimme tarkastelun miten avoimen julkaisemisen muutokset näkyvät Helsingin yliopiston vuosien 2013–2017 julkaisutuotannossa. Ja, jättäen syiden tulkinnan perusteellisempien tarkastelujen yhteyteen, tulos on odotetun kaltainen – täysin avoimissa julkaisukanavissa julkaisemisen asema vaikuttaa vahvistuneen.
Aineisto ja julkaisujen avoimuuden luokittelu
Kampuskohtainen aineisto tarkoittaa tässä tiedekuntien mukaista julkaisujen jaottelua niin että kukin kampus saa siellä ensisijaisesti toimivien tiedekuntien tutkijoiden julkaisut. Lisäksi on ryhmä tiedekuntiin kuulumattomat yksiköt, jossa on mm. erillisistä laitoksista kirjastot. Tiedekunnat jakaantuvat kampuksittain seuraavasti:
- Keskustakampus: humanistinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tdk, oikeustieteellinen tdk, teologinen tdk, svenska social- och kommunalhögskolan, valtiotieteellinen tdk
- Kumpulan kampus: matemaattis-luonnontieteellinen tdk
- Meilahden kampus: lääketieteellinen tdk
- Viikin kampus: bio- ja ympäristötieteellinen tdk, eläinlääketieteellinen tdk, farmasian tdk, maatalous-metsätieteellinen tdk
Bibliografiset tiedot kerättiin Helsingin yliopiston tutkimusportaali TUHATista, ja kaikki julkaisutyypit otettiin mukaan. Käytännössä keskeiset tieteelliset julkaisut, kuten vertaisarvioidut artikkelit, määrittelevät kuitenkin täysin tuloksissa näkyvän avoimen julkaisemisen kehityksen. Avoimen julkaisemisen käyttö eli Open Access (OA) -tiedot on haettu Unpaywall-palvelun maksuttomasta versiosta. Tämä aineisto päivittyy kolme kertaa vuodessa, ja siellä julkaisun tunnisteena käytetään tieteellisille julkaisuille usein annettavaa pysyvää tunnistetta, DOIta.
Avoimuuden lajit on koodattu alla oleviin kaavioihin muodossa ”gold” (julkaisusarja on avoin), ”bronze” (julkaisu on avoin joko kirjoittajan ostamana tai kustantajan päätöksellä) ja ”green” (ns. rinnakkaisjulkaisu eli julkaisun jokin versio löytyy avoimesta julkaisuarkistosta eli repositoriosta). Niin sanotut hybridijulkaisut (avoimet artikkelit suljetuissa julkaisusarjoissa) ovat mukana ”bronze”-luokassa ilman erittelyä, koska hybridien tunnistamiseen liittyy omat vaikeutensa. Avoimen julkaisemisen käsitteistä löytyy lisätietoa avoimen julkaisemisen oppaasta.
Mainituista avoimuuden lajeista näyttää kaikilla kampuksilla keskimäärin olevan kasvusuunnassa ”gold”-julkaisut. Osalla kampuksista vaikuttaisi kasvavan myös rinnakkaisjulkaisut (”green”) – rinnakkaisjulkaisujen määrät pysyvät vähintäänkin vakaana tarkasteltaessa siirtymiä julkaisuvuodesta toiseen. Aineistossa taas ”bronze” ilmentää vähenevää suuntausta, erityisesti Kumpulan ja Meilahden kampuksilla. Saadut tulokset alla pylväsdiagrammeina.
Avoimen julkaisemisen julkaisumäärien kehitystä Helsingin yliopiston tarkasteltiin myös tiedekuntiin kuulumattomisssa laitoksissa. Tulokset on koottu oheiseen pylväsdiagrammiin. On huomioitava, että tässä tilastossa tiedekuntien ulkopuolisten yksiköiden tuottamista julkaisuista noin 60 % kuuluu Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS).
Saavuttaako Helsingin yliopisto OA-tavoitteensa?
Tarkastelun perusteella avoimen julkaisemisen osuus kaikissa muodoissaan (gold, bronze, green) on ollut Helsingin yliopiston kokonaisjulkaisutuotannosta vuosina 2013–2017 vähän reilut 50 %, ja osuus on ollut lievässä kasvussa. Gold OA- ja green OA -julkaisujen osuus taas vaikuttaa aineiston perusteella olevan keskimäärin selkeämmin kasvusuunnassa.
Tämän perusteella voi arvioida, että tilanne on kehittymässä Helsingin yliopiston tavoitteen suuntaan OA-julkaisujen osuuden (70 % kaikista julkaisuista) suhteen, mutta nykyinen kasvuvauhti ei riitä siihen, että tavoite saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä.
On otettava kuitenkin huomioon, että avoimen julkaisemisen palveluita on kehitetty viime vuosina, ja tämä ei välttämättä vielä näy oheisissa tilastoissa. Helsingin yliopiston kirjasto on lisännyt merkittävästi toimia erityisesti rinnakkaistallentamisen edistämiseksi tänä vuonna, muun muassa helpottamalla rinnakkaisjulkaisemista ja laatimalla avoimeen julkaisemiseen liittyvää ohjeistusta ja opastusta eri kanavissa yliopiston sisällä. Myös avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuissa (article processing charge, APC) kirjasto on tullut tutkijoiden tueksi.
Tieteenalakohtaisista eroista avoimessa julkaisemisessa
Kuten edellä olevista pylväsdiagrammeista voi huomata, kampusten välillä on merkittäviä eroja avoimen julkaisemisen julkaisumäärissä. Tässä tarkastelussa ei pureuduta lukumääräisiin eroihin syvällisemmin. Yleisellä tasolla on kuitenkin tärkeää tietää, että OA-julkaisumäärät selittyvät pitkälti erilaisilla julkaisukäytännöillä eri tieteenaloilla (ks. Peter Suberin listaus tieteenalakohtaisista eroista OA:ssa). Tieteenalojen välinen vertailu ei tämän vuoksi ole mielekästä.
Karkea perusjako tehdään kovien (luonnontieteet, lääketiede, tekniikka) ja pehmeiden (yhteiskunta- ja ihmistieteet) tieteiden välillä. Kovilla tieteenaloilla suositaan julkaisemista artikkelimuodossa, pehmeissä tieteissä julkaisugenret ovat monimuotoisempia, ja merkittävä osa julkaisuista on kirjoja tai artikkeleita kokoomateoksissa. Tästä seuraa merkittäviä eroja julkaisumäärissä riippumatta siitä, onko julkaisu avoin vai ei. Kovilla tieteenaloilla julkaisunopeus on tärkeä tekijä. Välitön avoin julkaiseminen sopiikin erityisen hyvin aloille, joilla tuoreimman mahdollisen tiedon levittäminen on avainasemassa.
Yhteistä eri tieteenaloille on kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen arvostaminen ja julkaiseminen korkealle rankatuissa lehdissä. Näitä korkealle rankattuja avoimia lehtiä (gold OA -lehtiä) on eri tieteenaloilla hyvin vaihteleva määrä. Ja jos vertailuksi otetaan JUFO-luokittelu, voidaan huomata, että korkeimpien 2- ja 3-tason OA-lehtien osuus on ylipäätään vain parin prosentin luokkaa kokonaismäärästä. Avoimen julkaisukanavan löytäminen tästä joukosta voi olla haastavaa.
Vaihtoehtona on tietysti vihreä tie (green OA), eli rinnakkaisjulkaiseminen organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa, kuten Helsingin yliopiston HELDAssa. Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuspalvelu on tehnyt tästä vaihtoehdosta erityisen mutkattoman. Suurin osa kustantajista sallii rinnakkaisjulkaisemisen, mutta embargoajat vaihtelevat huomattavasti (ks. SHERPA/RoMEO).
Riku Hakulinen
tietoasiantuntija, metriikkapalvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-5954-1130
Juuso Ala-Kyyny
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-2200-3777
Helsingin yliopisto osallistuu kansainväliseen avoimen julkaisemisen ja avoimen tieteen teemaviikkoon, Open Access Weekiin, 22.–26. lokakuuta. Teemaviikon päätapahtuma järjestetään Tiedekulmassa keskiviikkona 24. lokakuuta klo 12–14. Viikon ohjelmaan voit tutustua täällä: Open Access Week 2018: Designing Equitable Foundations for Open Knowledge
