Helsingin yliopisto
Tuore avoimen tieteen ja datan suunnitelma jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön ATT-hankkeessa tehtyä työtä, ja esittää tiedeyhteisölle kahdeksan toimenpidettä avoimen tieteen kulttuurin edistämiseksi. Tieteellisten seurain valtuuskunnalla (TSV) on jatkossa koordinoiva rooli avoimen tieteen kansallisissa kysymyksissä.
Suomi tavoittelee avoimen tieteen suunnannäyttäjän roolia, ja tarjoaa tutkijoille tarvittavat välineet tämän toteuttamiseen. Suomalaisen tiedeyhteisön avoimen tieteen käytännöt ovat yhteensopivia ja ajanmukaisia myös kansainvälisten toimintatapojen kanssa. Tässä ovat pähkinänkuoressa maanantaina 28. toukokuuta julkaistun Avoin tiede ja data – toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle -suosituksen tavoitteet.
Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeessa vuosina 2014–2017 tehdylle yhteistyölle. Ohjelmaa on valmisteltu vuoden ajan Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn johdolla, ja työhön ovat osallistuneet kaikki Suomen korkeakoulut. Projektin yhteyshenkilönä toiminut Helsingin yliopiston tutkija Heidi Laine korosti julkistustilaisuudessa tiedeyhteisön osallistamisen merkitystä ohjelman valmistelussa ja laaja-alaista yhteistyötä – organisaation sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti – sen toteuttamisessa.
Toimenpideohjelma koostuu kahdeksasta kohdasta:
- Perustetaan avoimen tieteen kansallinen koordinaatioelin – tämä toteutetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla
- Varmistetaan avoimen tieteen rahoitus
- Tuotetaan kansallinen avoimen julkaisemisen politiikka (yhteinen kanta keskeisiin OA-asioihin, kuten hybridijulkaisemiseen)
- Tunnustetaan avoimuus tutkijanuraa edistäväksi ansioksi ja sitoudutaan DORA-julistukseen
- Toimeenpannaan dataviittaustiekartta (ks. myös aiempi postaus aiheesta)
- Vahvistetaan tutkimuspalvelujen tarvelähtöisyyttä
- Tarjotaan tutkimuspalvelut yhden luukun kautta (vrt. Mildred-projektissa kehitetty Research Data Services -verkkopalvelu ja sitä taustoittava blogiteksti)
- Sitoudutaan European Open Science Cloud -julistukseen
Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa tiedeyhteisö, etupäässä korkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat ja tutkimuspalveluiden tarjoajat (mm. Tieteen tietotekniikan keskus CSC, Tietoarkisto) – osallisten listaa jatkettiin julkaisutapahtuman paneelikeskustelussa vielä Kansalliskirjastolla, arkistoilla, ammattijärjestöillä (Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto), eri ministeriöillä ja tulevalla tietosuojaviranomaisella. UNIFIn puheenjohtaja Jukka Mönkkönen korosti, että onnistuakseen avoin tiede vaatii koko yhteiskunnan tukea: avoimuuden periaate yhteiskunnan eri tasoilla on edellytys sille, että tutkimusorganisaatiot voivat toimia avoimesti.
Kansallisesta koordinaatiosta kohti konkretiaa
Toimenpideohjelman julkaisun yhteydessä Tiedekulmassa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa nousi voimakkaasti esiin kansallisten toimintatapojen ja kansainvälisten käytäntöjen yhteensovittamisen tärkeys.
”Tänä päivänä mitään raporttia ei pitäisi julkaista, jos siinä ei ole kansainvälistä näkökulmaa”, johtaja Leif Laaksonen CSC:ltä totesi.
Heidi Laine korosti ohjelman esittelyssä, miten avoin tiede tarvitsee pysyvää ja vakiintunutta koordinaatiota, ei ad hoc -tyyppisiä ratkaisuja. TSV:n vastuulla on muodostaa tällainen koordinaatioelin, jonka vastuulla on kolme teemakokonaisuutta: FAIR-tutkimusdata, avoin julkaiseminen (open access) ja avoimuuden kulttuuri. Panelistit toivoivat koordinaatioelimeltä legitimiteetin ohella myös päätöksentekokykyä.
”Tässä on laaja itsenäisten toimijoiden joukko, ja tekemisen on oltava legitiimiä suhteessa niihin. Toisaalta on oltava myös päätöksentekokykyinen. Pitää olla ne riittävän isot saappaat. Miten nämä tavoitteet yhdistetään? En halua moittia ATT-hanketta, jossa tehtiin paljon hienoja asioita, mutta päätöksentekokyky jäi siinä ehkä vähän vaiheeseen”, professori Pekka Orponen Aalto-yliopistosta sanoo.
Paneelissa arvioitiin myös kahdeksan kohdan toimenpidelistaa. Siltä olisi toivottu lisää konkreettisuutta. Mönkkösen mukaan konkretia lisääntyy, kunhan kansallinen koordinaatioelin pääsee aloittamaan työnsä.
”Vaikka olemme kansainvälisesti edistynyt maa avoimessa tieteessä, meillä, tiedeyhteisöllä, on aika sumuinen käsitys, mitä osa-alueita avoimeen tieteeseen liittyy, ja kuinka niitä tulisi viedä eteenpäin. Olisimme ehkä voineet kirjoittaa tästä 30-sivuisen tutkielman, mutta päädyimme kuitenkin kohtalaisen napakkaan ja yleisluontoiseen paperiin. Nyt maahan perustetaan koordinaatioelin, jonka alaisuuteen varmasti tulee erilaisia alatyöryhmiä, joissa näitä kysymyksiä käsitellään”, Mönkkonen sanoo.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Mönkkösen, Laaksosen ja Orposen lisäksi tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin toiminnanjohtaja Sanna Marttinen, Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää ja TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen. Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelman julkaisutapahtuman tallenne löytyy kokonaisuudessaan Unitubesta.
