Avointen oppimateriaalien edistäminen korkeakoulussa - kohti kattavaa vaikuttavuutta

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) talvipäivät järjestettiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 8.–9.11.2023. Talvipäivien järjestäjinä toimivat Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation lisäksi paikalliset korkeakoulut Itä-Suomen yliopisto sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulut. Talvipäivien teemaksi oli valittu oppimisen avoimuus ja erityisesti avoimet oppimateriaalit.

Talvipäiviin ei ollut tällä kertaa jo tutuksi muodostuneesta tavasta poiketen etäosallistumismahdollisuutta. Kuopioon kokoontuikin runsas joukko avoimuuden aktiiveja eripuolilta Suomea. Oppimateriaalien avoimuutta käsiteltiinkin talvipäivillä laajasti kiinnostavista näkökulmista.

Korkeakoulun vaikututtavuus syntyy avoimesta tutkimuksesta ja opetuksesta

Ensimmäisen puheenvuoron piti Itä-Suomen yliopiston rehtori Juha Mönkkönen, joka nosti avoimuuden keskeiseen asemaan yliopiston toiminnan vaikuttavuuden kannalta. Avoimuus on Mönkkösen mukaan laajempi käsite, kuin pelkkä tiedon saatavuus – se kattaa yhteiskunnan, organisaatioiden ja arjen tason. Avoimuus on Mönkkösen mukaan tapa kytkeä yliopiston vaikuttavuus osaksi sen perustoimintaa. Näin vaikuttavuus on keskeinen osa koko yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa, ei erillistä vuorovaikutustoimintaa.

Avoimuus on Mönkkösen mukaan yhteydessä korkeakoulujen perustehtäviin: tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen. Avoimuus ohjaa yliopistoja ja korkeakouluja lineaarisesta dynaamiseen vaikuttavuusmalliin, jossa tiedon ja oppimateriaalien jakaminen avoimesti mahdollistaa laadukkaan koulutuksen laajemmalle yleisölle. Suomen edelläkävijyys avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa lisää Mönkkösen mukaan TKI-ympäristön houkuttelevuutta.

TKI-hankkeet avainasemassa avointen oppimateriaalien edistämisessä

TKI-toiminnan näkökulmasta avoimia oppimateriaaleja käsitteli Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen. TKI-toiminta näyttelee Ilvosen mukaan merkittävää roolia avointen oppimateriaalien edistämisessä. Hanketoiminnan sopimusperustaisuus mahdollistaa lisenssisopimukset ja laadunvarmistuksen, edistäen näin avointen oppimateriaalien laadukasta tuotantoa. TKI-hankkeiden monipuoliset yhteistyökumppanit varmistavat, että avoimet oppimateriaalit leviävät laajalle yhteiskuntaan.   

OKM:n näkymiä avoimien oppimateriaalien haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Avointen oppimateriaalien skaalautumisen teemalla oli AVOTT-talvipäiville kutsuttu puhumaan Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Sami Niinimäki. Niinimäki totesi, että tuoreesta hallitusohjelmasta löytyy kirjaus: Laadukkaan painetun ja digitaalisen opetusmateriaalin saatavuus varmistetaan molemmilla kansalliskielillä. Tätä hallitusohjelmassa olevaa kirjausta, voidaankin pitää avointen oppimateriaalien edistämisen kannalta kannustavana.

Vaikka avoimien oppimateriaalien edistäminen on tärkeää, siihen liittyy haasteita. Digitaalisuus, FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) ja versionhallintajärjestelmät ovat avainasemassa oppimateriaalien avoimuuden ja skaalautumisen mahdollistamisessa. Kuitenkin OECD:n ja CERI:n selvityksessä (Hylén 2006) tunnistetut haasteet, kuten tekijöiden ajanpuute, meritoitumisjärjestelmän puute, taitojen puute ja rahoituksen puute, on ratkaistava avointen oppimateriaalien mahdollisimman laajan saatavuuden mahdollistamiseksi.

Oppimisen avoimuuden menetystarinana Niinimäki nosti esille Helsingin yliopiston tarjoaman avoimen Full Stack Open -verkkokurssin, joka käsittelee JavaScriptilla tapahtuvaa sovelluskehitystä. Kurssi löytyy Githubista, joka on puolestaan Linus Torvaldsin luoma avointa yhteiskehittämistä ja skaalautumista mahdollistava innovaatio. Githubissa kurssi on mahdollista ladata omalle koneelleen ja osallistua kurssin kehittämiseen. Niinimäki esitteli hämmästyttäviä lukemia kurssin yhteiskehittämisen taustalla, kurssilla on AVOTT-talvipäiviin mennessä ollut yhteensä 1082 sisällöntuottajaa ja nämä sisällöntuottajat ovat tehneet yhteensä 9537 muutosehdotusta.

Oppimateriaalien avoin julkaiseminen aikaansaa verkostoitumista, mahdollistaa laajaa yhteiskehittämistä ja meritoitumista

Avoimessa oppimisessa opetusvideot ovat korvaamaton työkalu. Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Radu Mariescu-Istodorni esitteli työtään ohjelmointiteemaisten opetusvideoiden parissa. Radun YouTube-kanavalla on noin 24 000 seuraajaa ja opetuksensa saakin tätä kautta varsin laajan ja kansainvälisen yleisön. Tämä mahdollistaa korkeakouluopetuksen promoamisen laajasti esimerkiksi kansainvälisille potentiaalisille tuleville Karelian opiskelijoille.

Yleisö antaa myös aktiivisesti palautetta ja kehittämisehdotuksia videoiden teemoista, joka mahdollistaa esimerkiksi ohjelmointikoodin yhteiskehittämistä. Palaute antaa myös motivaatiota tekijälle ja mahdollistaa opetuksen persoonallisen ilmenemismuodon. Samalla videokanava toimii Radun oman CV:n osana. Opetusvideoiden käyttöönotto edellyttää Radun mukaan huolellista suunnittelua ja huomion kiinnittämistä videoiden saavutettavuuteen.

Oppimateriaalien avoin julkaiseminen tukee käänteistä oppimista

Koulutussektorilla tapahtuu merkittäviä muutoksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti, ja nämä muutokset asettavat perinteisen opetusmallin koetukselle. Pandemia toi esiin sen, että olosuhteet voivat muuttua äkillisesti ja opettajan pedagoginen osaaminen osoittautuu korvaamattomaksi näissä tilanteissa. Käänteisen oppimisen ajatuksena on, että opetus toteutetaan päinvastoin kuin perinteisessä opetuksessa. Opiskelijat perehtyvät ennen luentoa aihepiiriä käsitteleviin materiaaleihin, kuten luentotallenteisiin. Opetustilanteessa aihepiiriä käsitellään opettajan ja opiskelijoiden kesken vuorovaikutteisesti.

Käänteistä oppimista AVOTT-talvipäiville toi yliopistolehtori Markku Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta. Saarelainen avasi käänteisen oppimisen ideaa Bloomin taksonomian kautta. Bloomin taksonomian avulla pyritään luokittelemaan ja määrittelemään osaamisen tasoja.

Perinteisessä opetuksessa taksonomian muistamisen ja ymmärtämisen perustasot on toteutettu esimerkiksi luentotyyppisellä opetuksella, jossa opettaja esittelee opetustilanteessa muistettavat ja ymmärrettävät asiat opettajille. Korkeammat oppimisen tasot, kuten analysoiminen, arvioiminen ja luominen on perinteisessä opetuksessa jäänyt oppijan vastuulle ja niiden kehittymistä on arvioitu esimerkiksi oppimistehtävien suoritusten perusteella.

Käänteinen oppiminen pyöräyttää oppimistilanteet uuteen järjestykseen. Tiedon omaksumisen muistamisen ja ymmärtämisen tasot toteutetaan ennen opettajan livenä toteuttamaa osuutta esimerkiksi luentotallenteiden, tehtävien ja verkkokurssien avulla. Kontaktioppimistilanteissa käsitellään ennakkoon tehdyt tehtävät, niihin liittyvät haasteet sekä oppimisen näkökulmat. Tämä tarjoaa tilaisuuden syventää opittua ryhmän kesken ja tiedon omaksumisen korkeammilla analysoinnin, arvioinnin ja luomisen tasoilla. Opiskelijan rooli aktiivisena osallistujana ja oppijana korostuu, mikä voi lisätä opiskelumotivaatiota ja tuottaa parempia oppimistuloksia kuin perinteisellä opetusmallilla toteutettu opetus. Saarelaisen mukaan 90 % opiskelijoista on kokenut käänteisen opetuksen heille sopivampana opetusmenetelmänä. Käänteinen oppiminen vaatii kuitenkin oppijalta itseohjautuvuutta ja tehokasta itsensä johtamista. (Vaasan yliopisto 2022).

Myös opettajat ovat kokeneet käänteisen opetusmallin lisäävän työn mielekkyyttä. Opettajan rooli kehittyy käänteisessä oppimisessa kohti valmentajan roolia, jossa opiskelijaa pääsee paremmin ohjaamaan ymmärtämään opetettavia aiheita. Käänteinen oppiminen muuttaa luonnollisesti opettajan roolia kohti avointen oppimateriaalien hyödyntämistä, omien oppimateriaalien rakentamista ja valmentavaa tiedon analysoimista, arvioimista ja luomista. Vuorovaikutus oppijoiden, opettajan ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa lisääntyy. Tämä mahdollistaa verkostoitumista, oppimateriaalien yhteiskehittämistä ja oppimista kaikille osapuolille.

Yhteenveto - kohti avointa korkeakoulutusta

AVOTT-talvipäivät Kuopiossa oli osallistujan näkökulmasta menestyksekkäästi toteutettu tapahtuma. Ohjelma käsitteli avoimia oppimateriaaleja ja niiden edistämistä korkeakoulutuksessa kiinnostavista ja ajatuksia herättävistä näkökulmista. Live-tapahtumassa verkostot heräsivät henkiin.

Avoimet oppimateriaalit ovat avainasemassa nykyaikaisessa korkeakoulutuksessa ja niiden edistäminen on moniulotteinen prosessi, joka vaatii yhteistyötä, sitoutumista ja avointa ajattelua. Korkeakoulujen tulisi panostaa resursseja ja työaikaa avoimuuteen, tarjota tukea opettajille oppimateriaalien avoimeksi tekemiseen ja edistää avoimella oppimisella meritoitumista. Näin tehdessään ne ovat osa tulevaisuuden korkeakoulutusta, joka on avointa, saavutettavaa ja vaikuttavaa.