Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon teemana on tänä vuonna avoimet oppimateriaalit, ja palkinnonsaaja julkistetaan 11. marraskuuta 2024. Samana päivänä järjestetään myös Avoimen tieteen iltapäivän webinaari, jonka paneelikeskustelussa pureudutaan palkintoteemaan. Tässä blogiartikkelissa panelistit ottavat jo tuntumaa teemaan pohtimalla itselleen tärkeitä avoimia oppimateriaaleja ja viime vuonna julkaistun laatukriteeristön hyötyjä.
Teksti: Juuso Ala-Kyyny (Helsingin yliopiston kirjasto)
Helsingin yliopiston Avoimen tieteen iltapäivän webinaarissa 11. marraskuuta aiheena on avoimet oppimateriaalit. Niillä tarkoitetaan digitaalisia opetukseen tarkoitettuja materiaaleja (yksittäisistä materiaaleista kokonaisiin kursseihin), joiden jakaminen ja jatkokäyttö on täsmennetty avoimella lisenssillä.
Webinaarin paneelissa avoimista oppimateriaaleista ovat keskustelemassa Anne-Maria Ernvall-Hytönen (TUHAT), Tuomo Hiippala (TUHAT, ORCID), Jussi-Pekka Järvinen (HY) ja Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon tämänvuotinen voittaja, joka julkistetaan webinaaripäivänä. Paneelin vetäjänä on vanhempi yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti (TUHAT, ORCID).
Anne-Maria Ernvall-Hytönen toimii Helsingin yliopistossa matematiikan apulaisprofessorina vastuualueenaan aineenopettajakoulutus. Tuomo Hiippala työskentelee Helsingin yliopistossa englannin kielen ja digitaalisten ihmistieteiden professorina. Hän on kehittänyt kaksi soveltavaa kieliteknologiaa käsittelevää MOOC-kurssia, jotka ovat avoimia maailmanlaajuiselle yleisölle. Jussi-Pekka Järvinen työskentelee koulutuspäällikkönä Helsingin yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluissa. Kimmo Vehkalahti toimii Yhteiskuntadatatieteen vanhempana yliopistonlehtorina ja Contemporary Societies -maisteriohjelman (COS) johtajana. Opettajien akatemian perustajajäseniin kuuluva Vehkalahti on toteuttanut avointa opetusta muun muassa avaamalla englanninkielisiä ja suomenkielisiä kursseja sekä kurssikirjallisuutta.
Tässä blogiartikkelissa lämmitellään jo tulevaa webinaarikeskustelua, ja panelistit vastasivat kahteen kysymykseen:
- Kerro jostain avoimesta oppimateriaalista, joka jollain tavalla tai jostain näkökulmasta (esim. tuottamisensa, käyttönsä, päivitettävyytensä puolesta) on esimerkillinen?
- Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö julkaistiin viime vuonna. Millaisia ajatuksia se herättää?
1. Kerro jostain avoimesta oppimateriaalista, joka jollain tavalla tai jostain näkökulmasta on esimerkillinen?
Anne-Maria Ernvall-Hytönen: ”Minulle tulee yhtenä ansiokkaana materiaalina mieleen Pitkän matematiikan lisäsivut, sillä siinä on rakennettu kiinnostuneelle lukiolaiselle hyvä esitys lukion ylittävästä, mutta sopivasta matematiikasta. Materiaali on sellainen, jonka olisin halunnut itse nähdä lukiolaisena. (Lisäksi koska olen itse ollut mukana kirjoittamassa lukiomatematiikan käsikirjaa, mikä puolestaan on toinen avoin materiaali, ymmärrän, miten haastava tehtävä on kirjoittaa hyvää materiaalia lukiotasolle.) Tämä tuo minusta arvokkaan lisän suomalaisten oppimateriaalien joukkoon ja erittäin helpon mahdollisuuden opettajille eriyttää ylöspäin.”
Tuomo Hiippala: ”Mulle isoin inspiraatio oman kurssin kehittämiseen oli Geotieteiden ja maantieteen osastolla kehitetty Geo-Python -kurssi, joka yhdistelee interaktiivisia oppimateriaaleja ja videoita. Kurssin kehittäjät Henrikki Tenkanen (Aalto) ja David Whipp (HY) ovat tehneet älyttömän hienoa työtä, jossa yhdistyvät laadukas sisältö ja toimivat tekninen toteutus.”
Jussi-Pekka Järvinen: ”Palkittu Full stack open on sisällöllisesti sekä myös visuaalisesti ja käytettävyyden osalta erinomainen kokonaisuus.”
Kimmo Vehkalahti: ”Kaikille avoin verkkokurssi (MOOC) Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen ollut opiskeltavissa vuodesta 2015 lähtien milloin tahansa omaan tahtiin. Se on esimerkillinen muun muassa joustavuutensa vuoksi. Osana kurssia on suosittu, alun perin jo 2008 ilmestynyt oppikirja Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät, joka muutettiin avoimeksi vuonna 2019. Kirja on Helda Open Booksin ladatuin teos.”
Avointen oppimateriaalien laatukriteeristö julkaistiin viime vuonna. Millaisia ajatuksia se herättää?
Ernvall-Hytönen: ”Avointen oppimateriaalien kriteeristö näyttää minusta lähtökohtaisesti järkevältä, mutta eri tieteissä niiden soveltuvuus on erilainen. Esimerkiksi päivitettävyys on vaatimus, joka on monessa matematiikan materiaalissa turha, sillä matematiikan faktat eivät muutu. Tulokset voivat tarkentua, mutta myös vanhat tulokset pätevät.”’
Hiippala: ”En tiennyt tästä kriteeristöstä – tämä olisi voinut olla hyödyllinen oppimateriaalia kehittäessä, mutta kriteerit ovat ymmärrettävästi aika yleisellä tasolla.”
Järvinen: ”Mielestäni kriteeristö on hyvä lisä avointen oppimateriaalien tuottamiseen ja käyttöön. Tarpeellisuus ja hyödyllisyys määrittyykin jo laatukriteeristön omassa kuvauksessa: ’tekijää laatukriteeristö auttaa luomaan avoimuuden näkökulmasta laadukkaampia materiaaleja’; ’käyttäjälle laatukriteeristö toimii laadun arvioinnin apuna hänen tarkastellessaan avoimia oppimateriaaleja’; ’taustaorganisaatioille laatukriteeristö antaa välineen, jonka avulla voidaan edesauttaa avoimien oppimateriaalien tekemistä ja arvioimista osana muuta oman organisaation ohjeistusta’ – eli luo hyvät edellytykset sille, että jatkossakin avointa oppimateriaalia tuotetaan korkea laatu huomioiden, jolloin myös avoimen materiaalin arvostus suhteessa muuhun oppimateriaaliin säilyy korkealla tai kasvaa.”’
Vehkalahti: ”Kriteeristö on tärkeä työkalu. Se on jopa erittäin yksityiskohtainen erilaisten osatekijöiden luokittelun suhteen, mutta jo pääkriteerien määrittelyn osalta tarpeellinen ja hyödyllinen. Ansiokas aikaansaannos!”
