Yhteenkuuluvuus inklusiivisen varhaiskasvatuksen osana

Abstrakti

Tässä artikkelissa käsittelemme inklusiivista varhaiskasvatusta ja yhteenkuuluvuuden
tunnetta. Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pyritään vahvistamaan lasten
osallisuutta ympäristöstä aiheutuvia osallistumisen esteitä purkamalla, lapsen
yksilölliset tuen tarpeet tunnistamalla ja niihin vastaamalla. Erityisesti osallisuuden
vahvistamisessa yhteenkuuluvuuden tunne on keskeinen asia. Murto-Heiniön (2020)
laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tutkittiin lapsilähtöisesti ja monimenetelmällisesti
esikouluikäisten lasten käsityksiä kuuluvuuden tunteesta sosiaalista
osallisuutta painottaen. Tulokset osoittivat, että kuuluvuuden tunne määrittyy lasten
käsityksissä vaihtelevin painotuksin tunteena, itsetuntona, liittymisenä, kohtaamisena,
sosiaalisena hyväksyntänä, yhteisöön kuulumisena ja paikkakiintymyksenä.
Käsitysten perusteella tietynlainen vuorovaikutus vertaissuhteissa, aikuisten tuki ja apu
sekä ympäristön tuttuus parantavat kuuluvuuden tunnetta.