Kaulavaltimoahtaumaleikkauksen pitkäaikaiset vaikutukset tiedonkäsittelytoimintoihin: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

  • Minna Tuovinen Keski-Suomen keskussairaala
Avainsanat: endarterektomia, kognitio, verisuonikirurgia, neuropsykologia, kirjallisuuskatsaus

Abstrakti

Endarterektomia eli kaulavaltimon puhdistusleikkaus on yleinen hoitomuoto oireisissa vähintään kohtalaisissa kaulavaltimoahtaumissa. Leikkaus vähentää uuden aivohalvauksen ja kuoleman vaaraa, mutta sen vaikutuksista potilaan tiedonkäsittelyyn on saatu vuosikymmenten mittaan ristiriitaista tietoa: tutkimuksissa on raportoitu kognitiivisten toimintojen niin kohentuneen, heikentyneen kuin pysyneen ennallaan endarterektomian jälkeen. Vaihtelevia tuloksia on selitetty tutkimusten metodologisilla eroilla.

Katsauksen tarkoituksena oli kartoittaa endarterektomian kognitiivisia vaikutuksia vuonna 2007 tai sen jälkeen ilmestyneissä tutkimuksissa ja tarkastella tekijöitä kognitiivisten muutosten taustalla. Kirjallisuushaussa katsaukseen valikoitui 11 tutkimusta, joissa potilaiden tiedonkäsittelytoimintoja oli arvioitu ennen endarterektomiaa ja vähintään puoli vuotta sen jälkeen käyttäen laajempia arviointimenetelmiä kuin suppeita seulontatestejä. Valtaosassa tutkimuksista potilaiden suoriutuminen koheni seurantaan tultaessa yhdessä tai useammassa testissä. Yleisimmin kohentumista todettiin muistin tai tarkkaavuuden/ prosessointinopeuden osa-alueilla. Tutkimuksissa oli edelleen huomattavia metodologisia eroja mm. käytetyissä testimenetelmissä ja muissa huomioiduissa muuttujissa. Kontrolliryhmä puuttui useimmista tutkimuksista, ja oppimisvaikutusta pidettiinkin osaselittäjänä suoriutumisen kohenemiselle toistomittauksissa.

Johtopäätöksenä endarterektomian voidaan todeta olevan kognition kannalta melko turvallinen menetelmä ja sen voivan kohentaa joitakin potilaan tiedonkäsittelytoimintoja pidemmän seuranta-ajan kuluessa. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta mm. kaulavaltimoahtauman ja endarterektomian puolisuuden (oikea vs. vasen) vaikutuksesta potilaan tiedonkäsittelytoimintoihin ja niiden muutoksiin. Myös endartrerektomiapotilaalle sopivimmat kognition arviointimenetelmät, toipumiseen vaikuttavat patofysiologiset kovariaatit ja kognitiivisen suoriutumisen yhteys potilaan arjen toimintakykyyn tarvitsevat lisävalaistusta.

Julkaistu
2020-06-01
Osasto
Artikkelit