Katsaus aivovauriopotilaiden työmuistikuntoutuksen teoreettiseen taustaan ja vaikuttavuustutkimuksiin

  • Marika Kumpuniemi Helsingin yliopisto
Avainsanat: Työmuisti, kuntoutus, aivovaurio, aivoverenkiertohäiriö, aivovamma, siirtovaikutus

Abstrakti

Työmuistin tallennuskapasiteetin ja työstämistoiminnan heikentyminen ovat tavallisia jälkioireita aivoja vaurioittavien sairauksien ja vammojen kuten aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen yhteydessä. Aivovauriopotilaiden työmuistifunktioiden tehokkaan kuntouttamisen keinojen ja menetelmien selvittäminen neuropsykologian alan tutkimustyön kautta on tärkeää, koska näiden potilaiden edellytykset selviytyä itsenäisesti jokapäiväisessä elämässä, työssä ja sosiaalisissa suhteissa voivat olla osin työmuistivaikeuksien vuoksi heikentyneet. Aivovauriopotilaiden työmuistiongelmat voivat johtaa myös arkielämän hajanaisuuteen ja siitä seuraaviin haastaviin psykososiaalisiin jälkioireisiin sekä yhteiskunnan tasolla aiheuttaa Suomessa vuosittain paljon kustannuksia erilaisten tuki- ja hoitopalveluiden kautta. Työmuistikuntoutuksen tehokkuuden todentaminen on osoittautunut viime vuosikymmeninä tieteellisissä tutkimuksissa haasteelliseksi, mutta viimeisimpiin tutkimuksiin nojaten erityisesti aivovauriopotilaiden työmuistikuntoutus on osoittanut positiivisia merkkejä.

Lyhyt alle kahdenkymmenen kerran harjoittelujakso työmuistin päivittämiseen kohdentuen ei tutkimusten mukaan johda selvästi kognitiivisiin lähisiirtovaikutuksiin aivovauriopotilailla, mutta tulokset tätä pidempien kuntoutusjaksojen vaikuttavuudesta ovat lupaavia sekä lähi- että kaukosiirtovaikutuksia ajatellen erityisesti aivovauriopotilailla.

Aivovauriopotilaiden työmuistitutkimuksissa etenkin työmuistitestien ja harjoitustehtävien vaatimuksia on hyvä sopeuttaa potilaiden työmuistisuoriutumisen tasoon ja prosessointinopeuteen sekä yhdenmukaistaa esitys- ja vastaamisnopeuksien osalta. Potilaiden jaksamisen haasteet ja kognitiivisen kuormittuvuuden mahdollisuus on tärkeää huomioida sekä tutkimusten aikatauluja suunniteltaessa että potilaiden suoritusten aikana. Tarkemman työmuistikuntoutuksen vaikuttavuuden esiin saamiseksi potilaskontrolliryhmät on hyvä osallistaa myös strukturoituun kuntoutukseen, joka sisältää muita kuin työmuistitehtäviä.

Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää aivovauriopotilaiden työmuistitutkimusten asetelmia siten, että saadaan tarkemmin vastauksia kysymyksiin, voidaanko työmuistikuntoutuksella kohentaa aivovauriopotilaiden työmuistisuoriutumista ja saada aikaan siirtovaikutuksia muuhun kognitiiviseen suoriutumiseen, arjen tasolle ja potilaiden psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää saavutetaanko esimerkiksi visuo-spatiaalisella työmuistimateriaalilla erilaisia kuntoutumistuloksia kuin kielellisellä.

Kirjoittajan esittely

Marika Kumpuniemi, Helsingin yliopisto

Psykologian ja logopedian osasto

Julkaistu
2021-01-27
Osasto
Artikkelit