Teknisen lukutaidon interventiot kaksikielisillä: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Kirjoittajat

  • Satu Peitso Helsingin yliopisto, Psykologian ja logopedian osasto

Avainsanat:

kaksikielisyys, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, dysleksia, interventio

Abstrakti

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin, miten lasten kaksikielisyys on huomioitu tutkimuskirjallisuudessa teknisen lukutaidon interventiotutkimuksissa. Tavoitteena oli löytää neuropsykologisessa kuntoutuksessa hyödynnettäviä näkökulmia ja kartoittaa kaksikielisten lasten lukivaikeuksien interventioiden sisältöjä ja vaikuttavuutta sekä kielten välistä siirtovaikutusta.

Hakusanojen ja sisäänottokriteerien perusteella katsaukseen valikoitui kuusi tutkimusta. Ne käsittelivät alle kouluikäisiä ja peruskouluikäisiä lapsia. Tutkimuksissa osallistujien äidinkieli vaihteli ja toinen kieli oli kaikissa englanti. Interventioiden kestot ja sisällöt olivat vaihtelevia. Viidessä tutkimuksessa todettiin interventiolla vaikuttavuutta luki-valmiuksiin tai lukemisen tarkkuuteen harjoitellulla kielellä, yhdessä vaikutusta ei todettu. Julkaisuissa ilmeni laadullisia heikkouksia, joiden vuoksi tulosten yleistettävyyteen tulee suhtautua varauksella. Interventioista hyötymiseen olivat yhteydessä alkumittauksessa todetut vahvat fonologiset taidot sekä äidinkielen sujuva lukutaito. Interventioilla ei todettu vaikutuksia lukusujuvuuteen. Kielten välisen siirtovaikutuksen osalta tuloksia ei pystytty luotettavasti arvioimaan.

Tulosten perusteella varhainen tuki toisen kielen luki-valmiuksiin ja tekniseen lukutaitoon jo ennen toisen kielen vahvaa suullista osaamista voi tuottaa positiivisia tuloksia. Äidinkielen sujuva lukutaito ei sulje pois lukivaikeutta toisella kielellä, mutta kuntoutusvaste toisen kielen luki-interventioista voi olla suotuisampi. Tärkeää on luki-valmiuksien sekä teknisen lukutaidon alkuarviointi ja edistymisen seuranta lapsen molemmilla kielillä, jotta hitaasti edistyvät kaksikieliset lapset ohjautuisivat tehostetumman tuen ja kuntoutuksen piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Niiden kaksikielisten lasten, joilla on riski lukemisen vaikeuksille, kielellisiä taitoja tulisi arvioida laajemminkin, ja suunnitella tuki yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2024-03-27

Numero

Osasto

Artikkelit