Lievä kehitysvammaisuus vai laaja-alaiset oppimisvaikeudet - kognitiivisten taitojen ja toimintakyvyn arviointi erotusdiagnostisina kysymyksinä

Kirjallisuuskatsaus

Abstrakti

Lievän kehitysvammaisuuden diagnoosia ei ole määritelty tarkasti ja kattavasti diagnostista työtä ajatellen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuoda esiin diagnostisissa päätöksissä huomioon otettavia tekijöitä. Tutkimuskysymyksinä ovat: Mikä on psykologin kognitiivisten tutkimusten merkitys lievän kehitysvammaisuuden diagnostiikassa? Mikä on kognitiivisen suoriutumisen ja toimintakyvyn suhde?

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät lievän kehitysvammaisuuden ja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien määritelmiä, kognitiivisten tutkimustulosten ja toimintakyvyn suhdetta sekä diagnostiikkaa näihin liittyen. Erityisenä kysymyksenä nousee esiin kokonaisälykkyysosamäärän (FSIQ) merkitys. FSIQ on edelleen mukana diagnostisissa kriteereissä (ICD10), mutta kliinisessä työssä sen merkitys on  vähenemässä. Kirjallisuuskatsauksessa esiin nousseissa tieteellisissä artikkeleissa suhtaudutaan kriittisesti FSIQ:n merkitykseen diagnostisena kriteerinä. Sen sijaan korostetaan kognitiivisten kykyjen monipuolista tutkimista ja kykyprofiilien tarkastelun merkitystä. Erityisesti toiminnanohjaustaidoilla on tärkeä rooli henkilön tarvitseman tuen kannalta. Älykkyysosamäärällä on ryhmätasolla yhteys toimintakykyyn, mutta syy-seuraussuhdetta yksilön toimintakykyyn sillä ei ole. Katsauksessa tuodaan esiin myös käytännöllisiä näkökulmia, joiden pohjalta kognitiivisia profiileja ja toimintakykyä on hyvä tarkastella diagnostisessa työssä.