Tyttöjen autismikirjon oireiden naamiointi diagnosoinnin haasteena koulussa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä katsauksen tavoitteena oli koota yhteen ajantasaista tutkimustietoa siitä, miten autismikirjon tytöt naamioivat oireensa koulussa. Katsauksessa on edetty PRISMA -julkilausuman ohjeiden mukaisesti soveltaen. Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin Ovid PsycINFO ja Medline tietokannoista hakusanoilla, jotka liittyvät autismiin, tyttöihin, naamiointiin ja kouluun. Katsaukseen otettiin lähempään tarkasteluun viisi kriteerit täyttänyttä artikkelia.

Autismikirjon tytöt matkivat koulussa tyypillisesti kehittyneiden tyttöjen äänensävyä ja maneereja ja jopa muuttavat persoonaansa piilottaakseen piirteensä. Tytöillä on myös kielellistä naamiointia, mikä tulee esiin tavassa täyttää puheessa hiljaiset hetket. Tytöt naamioivat sosiaalisia vaikeuksiaan kompensoivilla keinoilla esim. pysyttelemällä välituntisin lähellä ryhmiä, jolloin pystyivät hyödyntämään nopeasti ryhmään sisäänpääsyn tilaisuudet. Tyttöjen käytökseen kohdistetaan enemmän odotuksia, joita autismikirjon tytöt pyrkivät sekä tietoisesti että tiedostamattomasti täyttämään. Tämä johtaa siihen, että tytöt ylittävät diagnostiset kriteerit heikommin oireiden naamioimisesta johtuen. Naamioinnin todettiin aiheuttavan riskin diagnosoinnin viivästymiselle ja sitä kautta vaikeuksien kumuloitumiselle.

Autismikirjon tyttöjen kohdalla tunnistaminen vaatii usein asiaan perehtyneisyyttä ja tietoa siitä, miten tyttöjen ja poikien oireet eroavat toisistaan. Erityisesti autismikirjon tytöt, joilla on korkea kognitiivinen kyvykkyys, ovat suuressa riskissä jäädä vaille oikeaa diagnoosia. Kouluissa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota tyttöihin, joilla ei ole opillisia vaikeuksia, mutta joilla tulee esiin sosiaalisia haasteita. Tyttöjen haasteet näyttäytyvät poikiin verrattuna eri tavalla koulussa ja ne tuntuvat jäävän helposti havaitsematta poikien näkyvämpien ongelmien vuoksi.