Kuntoutuskäytäntöjen yhteys kuntouttajan työkokemuksen määrään

Kyselytutkimus neuropsykologian alan ammatillisista käytännöistä 2024

Abstract

Tämä tutkimus toteutettiin osana ”Neuropsykologian ammatilliset käytännöt”- tutkimusprojek-tia, jonka yhteydessä selvitettiin neuropsykologian alan arviointityöhön, lausunnointiin, kuntou-tukseen ja ohjantaan sekä tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämistyöhön liittyviä käytäntöjä, ja työhyvinvointia. Tässä osatutkimuksessa selvitettiin neuropsykologisen kuntoutuksen käytän-töjä Suomessa. Tietoa kerättiin kuntoutuksen toteuttajista, kuntoutujista ja kuntoutuksen sisäl-löistä. Tuloksia vertailtiin lyhyemmän työkokemuksen omaavien kuntouttajien (n=44) ja pi-demmän työkokemuksen omaavien kuntouttajien (n=55) välillä. Pidemmän työkokemuksen omaavilla (enemmän kuin 18v) kuntouttajilla oli keskimäärin enemmän kuntoutusasiakkaita ja käyntejä kuukaudessa, ja kuntoutusjaksot olivat pidempiä. He toimivat tyypillisesti yksityisellä sektorilla, kuntoutuksen järjestäjätahona toimi useammin Kela ja vakuutusyhtiöt, minkä lisäksi heillä oli täysin itsemaksavia asiakkaita. Tämän ryhmän kuntoutusasiakkaat olivat tyypillisesti 16–18-vuotiaita nuoria ja kuntoutuksen kohteena sosiaalisen toimintakyvyn ja tuntei-den/käyttäytymisen säätelyn vaikeudet. Kuntoutuksen menetelmissä painottuivat ohjaukselli-set lähestymistavat (mm. läheisten/perheen ja verkostojen ohjaus), kuntoutuksen vaikutuksia arvioitiin määrällisesti ja kuntoutuksen jälkeisissä kannanotoissa korostuivat muihin terapia-muotoihin ja arjen tukeen liittyvät suositukset. Lyhyemmän työkokemuksen omaavilla (18v tai vähemmän) kuntouttajilla oli tyypillisesti 7–15-vuotiaita kuntoutusasiakkaita, kuntoutusjaksot olivat keskimäärin lyhyempiä ja kuntoutus toteutui julkisen sektorin puolella työsuhteessa. Osatutkimus osoittaa, että pidemmän työkokemuksen omaavat kuntouttajat toimivat todennä-köisemmin yksityisellä sektorilla, työn volyymi on suurempi, työssä painottuvat ohjaukselliset menetelmät, ja kuntoutuksen jälkeiset kannanotot ovat kohdennettuja, mikä voi olla yhteydes-sä syvempään asiantuntijuuteen. Saatua tietoa voidaan jatkossa käyttää kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseen.