Tieteellinen tutkimus, kehittäminen, kouluttaminen ja työnohjaus neuropsykologisissa työnsisällöissä

Kyselytutkimus neuropsykologian alan ammatillisista käytännöistä 2024

Abstrakti

Kliinisen neuropsykologian ammatillisista käytännöistä on vain vähän tutkimustietoa Suomes-ta, minkä vuoksi keväällä 2024 toteutettiin kyselytutkimus. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kliinisen neuropsykologisen työn ammatillisia käytäntöjä.
Tässä osatutkimuksessa keskityttiin kyselyyn vastanneiden tieteelliseen tutkimus- ja kehittä-mistyöhän, opetus- ja koulutustyöhön, vastaajien antamaan työnohjaukseen sekä tarkasteltiin näiden työtehtävien osuutta neuropsykologisen työn kokonaisuudessa. Lisäksi tässä tutkimuk-sessa esiteltiin neuropsykologisen työn sisällölliset painotukset. Aineisto koostui 151 vastaa-jasta. Yksittäisiin kysymyksiin vastanneiden määrä vaihteli 142–151 välillä. Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään, neuropsykologian erikoistumiskoulutuksen suorittaneisiin (n=93) ja muihin psykologeihin (n=58).
Työn sisällöllisenä painotuksena korostui kliininen neuropsykologinen yksilötutkimus ja arvioin-ti, jota ilmoitti tekevänsä neljä viidestä vastaajasta. Tieteellistä tutkimusta teki joka kuudes vastaaja. Neuropsykologiksi jo erikoistuneiden psykologien sekä muiden psykologien välillä ei ollut eroja tieteellisen tutkimuksen eri osa-alueilla eikä kehittämishankkeisiin osallistumisessa. Neuropsykologit olivat julkaisseet neuropsykologian alaan liittyviä tieteellisiä julkaisuja psyko-logeja enemmän. Oman yksikön ulkopuolella neuropsykologit kouluttivat psykologeja useam-min. Neuropsykologit antoivat työnohjausta neuropsykologian alalla psykologeja useammin.
Tutkimustulokset vastasivat osittain aiemmin tehtyjä suomalaisia neuropsykologien työhön liittyviä kyselyitä. Neuropsykologinen työ painottui edelleen neuropsykologisiin yksilötutkimuk-siin ja arviointeihin, neuropsykologiseen kuntoutukseen ja ohjantaan sekä konsultointiin. Tie-teelliseen tutkimukseen osallistuminen oli aiempaa yleisempää ja työnkuva vaikutti monipuo-listuneen verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Kyselyn uusiminen esimerkiksi viiden vuoden kulut-tua mahdollistaisi lyhyt- ja pitkäaikaisten muutosten arvioinnin.