Työhyvinvointi ja työolot neuropsykologisessa työssä

Kyselytutkimus neuropsykologian alan ammatillisista käytännöistä 2024

Kirjoittajat

  • Maria Heikkilä Helsingin yliopisto, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Anne Halonen Helsingin yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala (Pohjois-Savon hyvinvointialue)
  • Alice Keski-Valkama Helsingin yliopisto, Vanhan Vaasan sairaala
  • Johanna Käpynen Helsingin yliopisto
  • Henriikka Savolainen Helsingin yliopisto
  • Laura Hokkanen Helsingin yliopisto, Psykologian osasto

Avainsanat:

Neuropsykologia, työhyvinvointi, työn imu, kyselytutkimus

Abstrakti

Tämä tutkimus on osa ammatillista kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin ensimmäistä kertaa laajasti neuropsykologisen työn sisällöllisiä painotuksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Psykologiliiton neuropsykologian ammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kysely toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä keväällä 2024. Kyselyä jaettiin yhteistyötahojen sähköpostilistojen kautta neuropsykologian alalla työskenteleville neuropsykologeille ja psykologeille.

Tässä osatutkimuksessa kartoitettiin neuropsykologista työtä tekevien neuropsykologien ja psykologien työhyvinvointia, työn imua, työskentely-ympäristöä, saatua työnohjausta ja täydennyskoulutusta sekä etenemismahdollisuuksia. Työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin vastasi 142 henkilöä, vastaajien keski-ikä oli 44.8 vuotta, keskihajonta 10.4 vuotta. Työn imua sekä työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen määrää tarkasteltiin erikseen lyhyemmän ja pidemmän työkokemuksen ryhmissä. Ryhmävertailuja varten laskettiin työkokemuksen pituudesta valmistumisvuoden mediaanin perusteella kaksi ryhmää, lyhyempi työkokemus 18 vuotta tai alle (n=74) ja pidempi työkokemus yli 18 vuotta (n=68).

Tutkimuksen perusteella neuropsykologista työtä tekevien neuropsykologien ja psykologien  työkyky näyttäytyi hyvänä vähintään kahdeksalla kymmenestä vastaajasta. Työn imua tunsi päivittäin tai viikoittain yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Työ imun kokemuksessa oli tilastollisesti merkitsevä ero pidemmän ja lyhyemmän työkokemuksen ryhmän välillä, pidemmän työkokemuksen ryhmässä työn imua koetiin suurempana. Myös työnohjauksen määrässä oli tilastollisesti merkitsevä ero, pidemmän työkokemuksen ryhmässä oli kuluneen vuoden aikana saatu enemmän työnohjausta.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2026-06-16

Numero

Osasto

Artikkelit