Saalistajalehtien artikkelit jäävät usein kokonaan vaille viittauksia

Abstrakti

Avoimella julkaisemisella rahastavat epämääräiset kustantajat eli ns. saalistajajulkaisut (predatory publishers) ovat olleet avoimen tieteen vakiopuheenaihe niin pitkään kuin kirjoittajamaksuja on peritty. Open access -tutkimukseen erikoistunut tutkija Bo-Christer Björk Hankenista tutki yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden Sari Kanto-Karvosen ja J. Tuomas Harviaisen kanssa, miten paljon saalistajajulkaisuja viitataan. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa (pre-print-versiossa) selvisi, että saalistajulkaisut saavat vähän tai ei ollenkaan viittauksia. Tutkimusaineiston artikkeleihin viitattiin keskimäärin 2,6 kertaa ja 60 prosenttia artikkeleista ei saanut lainkaan viittauksia. Verrokkiaineiston artikkeleihin (vertaisarvioidut tutkimukset) viitattiin keskimäärin 18,1 kertaa ja vain 9 prosenttia artikkeleista ei saanut viittauksia lainkaan.

• Bo-Christer Björk, Sari Kanto-Karvonen & J. Tuomas Harviainen: How Frequently are Articles in Predatory Open Access Journals Cited (pre-print-versio), PDF

Vuoden 2019 aikana Timo Vilén (Kansalliskirjasto) ja Eeva Savolainen (Tieteellisten seurain valtuuskunta) kirjoittivat kaksi kiinnostavaa ja monipuolista artikkelia saalistajajulkaisuista lähestyen aihetta niin tutkimuksen kuin saalistajien käytännön toiminnan kautta – esitellen myös keinoja saalistajajulkaisijoiden torjumiseen:

• Saalistajien jäljillä (Signum 3/2019)
• Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan (Think Open -blogi)