Ilmiöt ja niiden havainnoiminen fysiikan ja kemian opetuksessa

Kirjoittajat

  • Pirkko Kärnä
  • Mari Nuutinen

Abstrakti

Hahmotamme maailmaa havainnoimalla, opimme siitä ja itsestämme. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan myös fysiikkaa ja kemiaa opitaan havainnoimalla ja tutkimalla ympäristön ilmiöitä. Tavoitteena on muodostaa maailmankuvaa sekä ymmärtää ja selittää ilmiöitä, jotka liittyvät elämäämme tällä planeetalla. Alaluokilla fysiikan ja kemian opetus kuuluu ympäristöoppi-oppiaineeseen. Yläluokilla fysiikan ja kemian käsitteitä ja teorioita lähestytään oman elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja maailmankuvan rakentamisen näkökulmista. Lapset ja nuoret havainnoivat ympäristönsä ilmiöitä kokonaisvaltaisesti, monitieteellisesti, luokittelematta niitä eri oppiaineisiin kuuluviksi. Tällainen monitieteellinen opetuksen lähestymistapa on saanut sijan myös uudessa opetussuunnitelmassa. Ennen yläkouluun siirtymistä oppilailla tulisi kuitenkin olla valmius havainnoida ja selittää ilmiöitä myös kunkin tieteen luonteen mukaisesti, näiden käsitteitä käyttäen. Fysiikan ja kemian ilmiöiden havaitsemisessa ja kuvaamisesta luonnossa ja rakennetussa ympäristössä tarvitaan harjoitusta. Tässä artikkelissa keskitytään fysiikan ja kemian ilmiöihin opetuksessa. Tarkastelemme Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) määräyksiä ilmiöiden kannalta. Lisäksi pohdimme havaitsemiseen liittyvää problematiikkaa. Ja lopuksi annamme esimerkkejä havaintojen tekemistä harjoittavista tehtävistä.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2017-02-20

Viittaaminen

Kärnä, P., & Nuutinen, M. (2017). Ilmiöt ja niiden havainnoiminen fysiikan ja kemian opetuksessa. LUMAT-B: International Journal on Math, Science and Technology Education, 2(1), 35–48. Noudettu osoitteesta https://journals.helsinki.fi/lumatb/article/view/1192

URN