Avoimen julkaisemisen näkökulma vahvistui yliopistojen lehtineuvotteluissa

Abstrakti

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettivät alkuvuodesta 2019 pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallinen FinELib-kirjastokonsortio ei päässyt yhteisymmärrykseen tiedekustantaja Taylor & Francisin kanssa. Loppuvuodesta tilanne T&F:n osalta näytti paremmalta – ja sopimus oli syntynyt myös Wileyn ja SAGEn kanssa. Lehtineuvottelujen ja niistä juontuvien kiistojen ytimessä Suomessa ja muualla Euroopassa on, rahan ohella, avoin julkaiseminen. Uudentyyppisillä, niin sanotuilla transformatiivisilla lehtisopimuksilla on tarkoitus siirtyä tilausmaksujen maksamisesta yhä enemmän julkaisumaksujen eli avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC-maksut, article processing charges) maksamiseen. Tavoitteena on, että tämä tekisi lehtitilauksista pidemmällä aikavälillä edullisempia. Transformatiivista mallia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä muun muassa kalliin siirtymäjakson ja tutkimusintensiivisten yliopistojen maksutaakan johdosta. (Juuso Ala-Kyyny)

• Taustoittava artikkeli siirtymäkauden lehtineuvotteluista

Lue myös muista lehtineuvotteluihin liittyvistä aiheista vuonna 2019:

• Lehtikatkoksen johdosta Helsingin yliopiston kirjastossa kehitettiin vaihtoehtoisia tapoja (Alternative Access) saada tärkeät artikkelit
• Seurantaraportti Decrypting the Big Deal landscape kertoo kattavasti suurten lehtisopimusten hinnoista
• Ruotsalaisten tutkijoiden pääsy Elsevier-lehtiin katkesi kesällä 2018 – tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia tällä oli eri tahoille ja erityisesti tutkijoille; tiivistelmä tuloksista
• Kalifornian yliopiston pääsy Elsevier-lehtiin katkesi tammikuussa 2019 – neuvottelutavoitteet ovat yhteneväisiä eurooppalaisten yliopistojen kanssa
• Saksan tutkimusyhteisöä edustava Projekt DEAL ja Springer pääsivät elokuussa yhteisymmärrykseen "maailman suurimmasta transformatiivisesta lehtisopimuksesta"
• Hollannin tutkimusorganisaatiot solmivat joulukuussa puitesopimuksen Elsevierin kanssa