Videostimuloidun reflektion koettu tuki matematiikan ohjatussa harjoittelussa vuosiluokilla 1–6: Support from video stimulated reflection experienced by teacher students in mathematics teaching practicum in grades 1–6

Pasi Eskelinen; Kari Sormunen

doi:10.31129/LUMAT.10.1.1619

Authors

Pasi Eskelinen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4035-6971
Kari Sormunen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4620-3458

DOI:

https://doi.org/10.31129/LUMAT.10.1.1619

Keywords:

videostimuloitu reflektio, matematiikka, ohjattu harjoittelu, videostimulated reflection, mathematics, guided training

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka luokan- ja erityisluokanopettajaopiskelijat kokivat videostimuloidun reflektion tukevan heitä matematiikan ohjatussa harjoittelussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2019 ja syksyllä 2020; siihen osallistui 36 perusharjoittelun opiskelijaa, joista 33 osallistui videostimuloituun reflektioon ja kolme perusteli, miksi he eivät käyttäneet videoita ohjauskeskustelun tukena. Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisesti pääkomponenttianalyysin avulla muodostuttujen summamuuttujien keinoin ja laadullisesti sisällönanalyysiin perustuen. Tulosten perusteella opiskelijat kokivat videostimuloidun reflektion hyödylliseksi etenkin oman toiminnan tiedostamisen ja oman matematiikan opetuksen kehittämisen näkökulmista. Videoiden tarkastelu auttoi opiskelijoita palauttamaan mieleen tunnin kulun ja huomaamaan asioita, joita opetuksen aikana ei havaitse. Videot ja niiden tarkastelu auttoivat opiskelijoita kehittämään puhetta sekä yleisesti että matematiikkaan liittyen. Opiskelijat kokivat, että videoiden tarkastelu antoi realistista palautetta ja reflektointi auttoi kehittymisen suuntaamisessa. Videonäytteiden tarkastelu antoi tukea opetustilanteiden organisointiin ja vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. Videointi koettiin kannustavana eikä videointi yleisesti häirinnyt opetustilanteita. Opiskelijoiden suhtautuminen videoiden tarkasteluun ohjaustilanteessa oli myönteistä; tärkeäksi he kuitenkin kokivat säilyttää päätäntävaltansa videostimuloidussa reflektiossa itsellään. Perusteluissa videoinnin hyödyntämättömyyteen nousivat esille puuttuva kuvauslupa, videoinnin käytännön toteutus ja arastelu videon näyttämiseksi. Tämän pilottitutkimuksen tulokset rohkaisevat kehittämään videostimuloidun reflektion käyttöä myös muiden oppiaineiden ohjatussa harjoittelussa.

Abstract in English

The study examines how primary and special education teacher students experienced the support of video-stimulated reflection in mathematics teaching practicum. The data was collected in autumn 2019 and autumn 2020. It consists of 36 student responses. The data was analysed quantitatively using sum variables formed using principal component analysis and qualitatively based on content analysis. Based on the results, the students found the video-stimulated reflection useful, especially considering the perspectives of raising awareness of their own activities and developing their own mathematics teaching. Watching the videos helped the students to recall the course of the lesson and register things they did not notice during teaching. The students experienced that watching the videos provided realistic feedback about their own teaching and the reflection helped their development. Reviewing the video samples provided support for organizing teaching situations and interacting with pupils. Students held positive attitudes toward watching videos in a supervision situation; however, they felt it was important to retain control over the video-stimulated reflection for themselves. The results of this study encourage the development of the use of video-stimulated reflection in teaching practicums in other disciplines as well.

Fulltext in Finnish.

References

Boud, D., Keogh, R. & Walker, D. (2013). Promoting reflection in learning. A model. Teoksessa R. Edwards, A. Hansom & T. Raggat (toim.) Boundaries of Adult Learning (s. 32–56). Milton Park: Routledge DOI: https://doi.org/10.4324/9781315059051

Endacott, J. L (2016). Using Video-Stimulated Recall to Enhance Preservice-Teacher Reflection. The New Educator, 12(1), 28–47. https://doi.org/10.1080/1547688X.2015.1113351 DOI: https://doi.org/10.1080/1547688X.2015.1113351

Field, A. (2013). Discovering statistics using IBM SPSS statistics. (4th edition). Los Angeles, CA: Sage.

Filosofinen tiedekunta (2018). Perusharjoittelun (H2) toteutusohje. Itä-Suomen yliopisto.

Gaudin, C. & Chaliés, S. (2015). Video viewing in teacher education and professional development: A literature review. Educational Research Review, 16, 41–67. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2015.06.001 DOI: https://doi.org/10.1016/j.edurev.2015.06.001

Geiger, V., Muir, T. & Lamb, J. (2016). Video-stimulated recall as a catalyst for teacher professional learning. Journal of Mathematics Teacher Education 19, 457–475. https://doi.org/10.1007/s10857-015-9306-y DOI: https://doi.org/10.1007/s10857-015-9306-y

Heikkinen, H.L.T. (1999). Opettajankoulutus – modernissa vai postmodernissa? Teoksessa H. Niemi (toim.) Opettajankoulutus modernin murroksessa. Tampere: Taju, 41–62.

Hsieh, H.-F. & Shannon, S. E. (2005). Three Approaches to Qualitative Content Analysis. Qualitative Health Research, 15(9), 1277-1288. https://doi.org/10.1177/1049732305276687 DOI: https://doi.org/10.1177/1049732305276687

Husu, J., Toom, A. & Patrikainen, S. (2008). Guided reflection as a means to demonstrate and develop student teachers’ reflective competencies. Reflective Practice, 9(1), 37-51. https://doi.org/10.1080/14623940701816642 DOI: https://doi.org/10.1080/14623940701816642

Jeskanen. S. (2012). Piina vai pelastus? Portfolio aineenopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen välineenä. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology, 38.

Korthagen. F. (1999). Linking reflection and technical competence: the logbook as an instrument in teacher education. European Journal on Teacher Education 22(2/3), 191-207. https://doi.org/10.1080/0261976899020191 DOI: https://doi.org/10.1080/0261976899020191

Korthagen. F. (2017). Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development 3.0, Teachers and Teaching, 23(4), 387–405. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1211523 DOI: https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1211523

Körkkö, M. (2020). Beneath the Surface: Developing Video-Based Reflective Practice in the Primary School Teacher Education Programme. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 275. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-192-7 [Luettu 16.3.2021.]

Lutovac, S., Kaasila, R. & Juuso, H. (2015). Video-Stimulated Recall as a Facilitator of a Pre-Service Teacher’s Reflection on Teaching and Post-Teaching Supervision Discussion —A Case Study from Finland. Journal of Education and Learning, 4(3), 14–24. DOI:10.5539/jel.v4n3p14 DOI: https://doi.org/10.5539/jel.v4n3p14

Mooney, A. & Hickey, T. (2017). '(Dis)empowered by what we see...’: exploring the use of video-stimulated reflection in physical education pedagogy and practice. Asian-Pacific Journal of Health, Sport and Physical Education, 8(3), 229–244. https://doi.org/10.1080/18377122.2017.1366684 DOI: https://doi.org/10.1080/18377122.2017.1366684

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.

Quinn, L., Pultorak, E., Young, M. & McCarthy, J. (2010). Purposes and Practices of Reflectivity in Teacher Development. Teoksessa E. Pultorak (toim.) The Purposes, Practices, and Professionalism of Teacher Reflectivity. Insights for Twenty-First Century Teachers and Students, 25¬–44.

Reitano, P & Sim, C. (2010). The value of video in professional development to promote teacher reﬂective practice. International Journal of Multiple Research Approaches, 4, 214–224. https://doi.org/10.5172/mra.2010.4.3.214 DOI: https://doi.org/10.5172/mra.2010.4.3.214

Rosaen, C. L., Lundeberg, M., Cooper, M., Fritzen, A. & Terpstra, M. (2008). Noticing Noticing: How Does Investigation of Video Records Change How Teachers Reflect on Their Experiences? Journal of Teacher Education, 59(4), 347–360. https://doi.org/10.1177/0022487108322128 DOI: https://doi.org/10.1177/0022487108322128

Schreier, M. (2014). Qualitative content analysis. Teoksessa U. Flick (toim.) The SAGE handbook of qualitative data analysis. Lontoo: SAGE, 170–183. DOI: https://doi.org/10.4135/9781446282243.n12

Snoeyink, R. (2010). Using Video Self-Analysis to Improve the “Withitness” of Student Teachers. Journal of Computing in Teacher Education, 26(3), 101–110, DOI: 10.1080/10402454.2010.10784641

van Manen, M. (1995). On the Epistemology of Reflective Practice. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 1(1), 33-50. DOI: https://doi.org/10.1080/1354060950010104

Williams, A. T. (2020). Growing student teachers’ reflective practice: explorations of an approach to video-stimulated reflection. Reflective Practice, 21(5), 699–711. https://doi.org/10.1080/14623943.2020.1798917 DOI: https://doi.org/10.1080/14623943.2020.1798917

Zimmermann, B. (2003). On the genesis of mathematics and mathematical thinking - a network of motives and activities drawn from history of mathematics. Teoksessa L. Haapasalo & K. Sormunen (toim.) Towards meaningful mathematics and science education. Proceedings on the 19th Symposium of the Finnish Mathematics and Science Education Research. University of Joensuu. Bulletins of the Faculty of Education 86, 29–47.