Ympäristöopin oppimateriaalin saavutettavuutta edistämässä: Luokanopettajaopiskelijoiden ehdotukset kuvien vaihtoehtoisiksi teksteiksi

Anne-Maria Nupponen; Kari Sormunen; Päivi Björn

doi:10.31129/LUMAT.12.3.2153

Authors

Anne-Maria Nupponen Itä-Suomen yliopisto
Kari Sormunen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4620-3458
Päivi Björn Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0009-0006-2080-7823

DOI:

https://doi.org/10.31129/LUMAT.12.3.2153

Keywords:

vaihtoehtoinen teksti, saavutettavuus, ympäristöoppi, luokanopettajaopiskelijat

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisiksi luokanopettajaopiskelijat laativat ympäristöopin oppimateriaalin kuvien vaihtoehtoiset tekstit sisällöltään ja kieleltään. Verkko-opetusmateriaalien kuvien vaihtoehtoiset tekstit kertovat kuvan sisältämän tiedon ja edistävät yhdenvertaisuutta tehdessään kuvat saavutettaviksi. Tutkimuksen aineistona ovat opettajaopiskelijoiden laatimat vaihtoehtoiset tekstit (N=36) oppimateriaalikuviin, jotka esittävät fysiikan ilmiöitä. Tarkastelemme, 1) mitä kuvan tietoa luokanopettajaopiskelijat sisällyttävät vaihtoehtoiseen tekstiin ja 2) millaisia kielen täsmällisyyteen ja selkeyteen liittyviä valintoja opiskelijat tekevät. Opiskelijat sisällyttävät teksteihin informaatiota erityisesti kuvatun ilmiön syistä ja seurauksista sekä opetusmallissa käytetyistä symboleista ja symboliväreistä. Teksteissä on täsmällisen fysiikan kielen lisäksi arkikielisiä, epätarkkoja ja virheellisiä ilmauksia. Vaihtoehtoisten tekstien laatiminen oppimateriaaliin edellyttää tiedonalan sisältötiedon ja kuvanlukutaidon lisäksi täsmällisen tiedonalan kielen ja selkeän kirjoitetun kielen osaamista. Opettajankouluttaja voi saada vaihtoehtoisista teksteistä tietoa, kuinka opettajaopiskelijat hallitsevat ilmiön ja siihen liittyvät käsitteet sekä kielen, jolla ilmiöstä puhutaan. Tutkimuksemme auttaa näkemään, kuinka ympäristöopin oppimateriaalin vaihtoehtoisten tekstien laatimista voi ohjata ja samalla edistää saavutettavuutta.

Promoting the accessibility of environmental studies learning materials: Class teacher students’ suggestions for alternative texts for images

The study examines how class teacher students write alternative texts for images in environmental studies learning material in terms of content and language. Alternative texts in the images of online educational materials tell the information contained in the image and promote equality when making the images accessible. The data consists of alternative texts (N=36) written by teacher students for learning material images that present physical phenomena. We study 1) what image information students include in the alternative text and 2) what kind of choices students make regarding language accuracy and clarity. In particular, students include in the texts information about the causes and consequences of the phenomenon described, as well as the symbols and symbol colours used in the teaching model. In addition to the exact language of physics, the texts contain colloquial, inaccurate, and incorrect expressions. Writing alternative texts for learning material requires not only content knowledge in discipline and image literacy skills, but also knowledge of accurate language in discipline and clear written language. Teacher trainers can obtain information from alternative texts on how teacher students master the phenomenon and related concepts, as well as the language in which the phenomenon is discussed. Our research helps to see how to guide the writing of alternative texts in environmental studies and at the same time promote accessibility.

Keywords: alternative text, accessibility, environmental studies, class teacher students

Fulltext in Finnish.

References

Ahtee, M. (1998). Arkitieto ja tieteellinen tieto luonnontieteiden opetuksessa. Kasvatus, 29(4), 358–362.

Aksela, M. K., Tikkanen, G. M., & Kärnä, P. (2012). Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P. Kärnä, L. Houtsonen, & T. Tähkä (Toim.), Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012 (ss. 8–28). Opetushallitus.

Andersen, L. K., & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(2).

Çimer, A. (2012). What Makes Biology Learning Difficult and Effective: Students’ Views. Educational Research and Reviews, 7(3), 61–71.

Elo, S., Kääriäinen, M., Kanste, O., Pölkki, T., Utriainen, K., & Kyngäs, H. (2014). Qualitative content analysis: A focus on trustworthiness. SAGE Open, 4(1). https://doi.org/10.1177/2158244014522633

Fang, Z. (2006). The Language Demands of Science Reading in Middle School. International Journal of Science Education, 28(5), 491–520. https://doi.org/10.1080/09500690500339092

Free AI Image Alt Text Generator. (2024). Ahrefs. https://ahrefs.com/writing-tools/img-alt-text-generator

Fusch, P., Fusch, G., & Ness, L. (2018). Denzin’s Paradigm Shift: Revisiting Triangulation in Qual-itative Research. Journal of Sustainable Social Change, 10(1), 19–32. https://doi.org/10.5590/JOSC.2018.10.1.02

Genette, G. (2001). Paratexts: Thresholds of interpretation. Cambridge University Press.

Gilbert, J. K., Boulter, C. J., & Elmer, R. (2000). Positioning Models in Science Education and in Design and Technology Education. Teoksessa J. K. Gilbert & C. J. Boulter (Toim.), Developing Models in Science Education (ss. 3–17). Kluwer Academic Publishers. https://doi.org/10.1007/978-94-010-0876-1_1

Güçlüer, Ö. Ç. (2020). A study on 7th grade students’ misconceptions on the unit of “simple electric circuits”. International Education and Research Journal (IERJ), 6(7). http://ierj.in/journal/index.php/ierj/article/view/2079

Harrison, A. G., & Treagust, D. F. (2000). A typology of school science models. International Journal of Science Education, 22(9), 1011–1026. https://doi.org/10.1080/095006900416884

Heikkilä, E. (2006). Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Virittäjä, 110(3).

Hekkenberg, A., Lemmer, M., & Dekkers, P. (2015). An Analysis of Teachers’ Concept Confusion Concerning Electric and Magnetic Fields. African Journal of Research in Mathematics, Science and Technology Education, 19, 1–11. https://doi.org/10.1080/10288457.2015.1004833

Hirvonen, M., & Kinnunen, T. (2020). Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Gaudeamus.

Jung, C., Mehta, S., Kulkarni, A., Zhao, Y., & Kim, Y.-S. (2022). Communicating Visualizations without Visuals: Investigation of Visualization Alternative Text for People with Visual Impairments. IEEE Transactions on Visualization and Computer Graphics, 28(1), 1095–1105. https://doi.org/10.1109/TVCG.2021.3114846

Kalliokoski, J. (2002). Tekstilajin taju. Teoksessa I. Herlin, J. Kalliokoski, L. Kotilainen, & T. Onikki-Rantajääskö (Toim.), Äidinkielen merkitykset (ss. 147–159). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalliokoski, J. (2006). Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore, & A. Solin (Toim.), Genre—Tekstilaji (ss. 240–265). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kangaskorte, A., Lavonen, J., Pikkarainen, O., Saari, H., Sirviö, J., Vakkilainen, K.-M., & Viiri, J. (2018). FYKE. Fysiikka 7—9. Sanoma Pro.

Koskela, S. (2014). Työhakemus tekstilajina. Virittäjä, 1, 5–40.

Kulkki-Nieminen, A. (2010). Selkoistettu uutinen. Lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Tampereen yliopisto.

Kupiainen, R., Kulju, P., & Mäkinen, M. (2015). Mikä monilukutaito? Teoksessa T. Kaartinen (Toim.), Monilukutaito kaikki kaikessa (ss. 13–24). Tampereen yliopiston normaalikoulu.

Laihanen, E. (2016). Mitä arvostelutekstien otsikot kertovat yliopisto-opiskelijoiden tekstilajin tajusta? Teoksessa P. Hirvonen, D. Rellstab, & N. Siponkoski (Toim.), Teksti ja tekstuaalisuus, Text och textualitet, Text and Textuality, Text und Textualität. VAKKI-symposiumi XXXVI 11.–12.2.2016 (ss. 274–285).

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. (2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Lemke, J. L. (1990). Talking Science: Language, Learning, and Values. Ablex.

Leskelä, L. (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas (2. painos). Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Leskelä, L., & Uotila, E. (2020). Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa M. Hirvonen & T. Kinnunen (Toim.), Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä (ss. 227–248). Gaudeamus.

Lyytikäinen, P. (1991). Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien välisiä suhteita Gérard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Teoksessa A. Viikari (Toim.), Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia (ss. 145–179). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Mertala, P. (2017). Näkökulmia monilukutaitoon: Opettajuus ja situationaaliset lukutaidot. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(6).

Mäntynen, A. (2006). Näkökulmia tekstin ja tekstilajien rakenteeseen. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore, & A. Solin (Toim.), Genre—Tekstilaji (ss. 42–71). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Naparin, H., & Saad, A. (2017). Infographics in Education: Review on Infographics Design. The International Journal of Multimedia & Its Applications, 9, 15–24. https://doi.org/10.5121/ijma.2017.9602

Newman, M., & Ogle, D. (2019). Visual Literacy. Reading, Thinking, and Communicating with Visuals. Rowman & Littlefield.

Nguyen, M., Crane, M., Romley, J., & Paulus, Y. M. (2023). Accessibility of Figures in Leading Biomedical and Ophthalmology Journals: Analysis of Alternative Text Use. Investigative Ophthalmology & Visual Science, 64(8), 2806.

Närkki, S., Pomykal, R., & Moate, J. (2021). Kielitietoisuus opetuksessa. Teoksessa E. Laasonen-Tervaoja, K. Jokikokko, & J. Stevenson (Toim.), Opas opettajalle kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseen perusopetuksessa (ss. 51–63). KuTiMat.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

PhET interactive simulations. (2024). PhET. https://phet.colorado.edu/fi/simulations/balloons-and-static-electricity

Roe, J., Renandya, W., & Jacobs, G. (2023). A Review of AI-Powered Writing Tools and Their Implications for Academic Integrity in the Language Classroom. Journal of English and Ap-plied Linguistics, 2(1). https://doi.org/10.59588/2961-3094.1035

Routarinne, S., & Tenhola, E. (2015). Tekstilajien tajua 5.-luokkalaisten kirjoitelmissa. Teoksessa M. Kauppinen, M. Rautiainen, & M. Tarnanen (Toim.), Elävä ainepedagogiikka. Ainedidaktiikan symposium Jyväskylässä 13.–14.2.2014 (ss. 172–191). Suomen ainedidaktinen tutki-musseura.

Saavutettavuuskirjasto Celia. (2024). Kuvien vaihtoehtoiset tekstit. https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/kuvat/

Satokangas, H. (2023). Visuaaliset tekstilajit osana monilukutaitoa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(1).

Shore, S., & Mäntynen, A. (2006). Johdanto. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore, & A. Solin (Toim.), Genre—Tekstilaji (ss. 9–41). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Shore, S., & Rapatti, K. (2014). Johdanto. Teoksessa S. Shore & K. Rapatti (Toim.), Tekstilajitai-dot. Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa (ss. 5–21). Äidinkielen opettajain liitto.

Splendiani, B., Ribera, M., Garcia, R., & Termens, M. (2014). Do physicians make their articles readable for their blind or low-vision patients? An analysis of current image processing practices in biomedical journals from the point of view of accessibility. Journal of Digital Ima-ging, 27(4), 419–442. https://doi.org/10.1007/s10278-014-9674-3

Sulkunen, S., & Luukka, M.-R. (2014). Monilukutaito ja tiedonalakohtaiset tekstitaidot. Kielikukko, 4, 2–7.

Swales, J. M. (1990). Genre Analysis. English in academic and research settings. Cambridge Uni-versity Press.

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.

Turunen, I. (2016). Teoria eläimen liikkeestä ja ihmisen toiminnasta Aristoteleen filosofiassa. Itä-Suomen yliopisto.

Valtonen, P. (2012). Abiturientti uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon kokeessa. Turun yliopisto.

Viiri, J. (2012). Fysiikan opettaminen ja oppiminen. Teoksessa P. Kärnä, L. Houtsonen, & T. Tähkä (Toim.), Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012 (ss. 105–119). Opetushal-litus.

Vo, T., Forbes, C. T., Zangori, L., & Schwarz, C. V. (2015). Fostering Third-Grade Students’ Use of Scientific Models with the Water Cycle: Elementary teachers’ conceptions and practices. In-ternational Journal of Science Education, 37(15), 2411–2432. https://doi.org/10.1080/09500693.2015.1080880

Vuola, K., Nousiainen, M., & Koponen, I. T. (2023). Pre-service teachers’ vocabularies of the lan-guage of science in the context of learning about electrons and photons. LUMAT: Interna-tional Journal on Math, Science and Technology Education, 11(2), 1–34. https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.1924

Vuorijärvi, A. (2008). Genre ammattiin opiskelussa. Teoksessa S. Routarinne & T. Uusi-Hallila (Toim.), Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla (ss. 311–328). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Yildiz, A. (2013). Views of Pre-Service Teachers Related to the Mistakes Encountered in the Textbooks Which They Benefited from in Physics Courses. International Journal of Academic Research Part B, 5(4), 406–411.