”Kiire on”. Matematiikan opetuksen täydennyskoulutuksen vaikuttavuus opettajan näkökulmasta
DOI:
https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.2045Keywords:
opettajien täydennyskoulutus, vaikuttavuus, mielekäs oppiminen, matematiikan opetusAbstract
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vaikutukset näkyvät kouluopetuksen kehittymisenä ja parempina oppimistuloksina. Koska suomalaisten oppilaiden matematiikan osaaminen on heikentynyt, on täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta syytä tutkia. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kaikille asteille, varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen, yhteinen matematiikan täydennyskoulutus edistää työssä kehittymistä ja millaisia haasteita opettajat (N=140) kokevat täydennyskoulutukseen osallistuessaan. Tuloksia tarkastellaan mielekkään oppimisen teoreettisen mallin kautta. Keskeisenä ulottuvuutena on opitun siirtovaikutus. Tutkimuksemme mukaan opettajien kiire on täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden suurin este. Sen sijaan yhteistoiminnallisuus nähdään vaikuttavuutta edistävänä tekijänä. Kollegojen merkitys hahmottuu aineistossa niin vaikuttavuutta edistävänä kuin hidastavana tekijänä, mutta oppilaitokselta yhteisönä ei juuri osata odottaa tukea uusien ideoiden toteuttamiseen. Tällöin myös yhteiset haasteet kuten moniulotteinen kiire jää opettajan itsensä selätettäväksi. Tämä on täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden ongelmakohta, jonka ratkaiseminen edellyttää oppilaitoksen roolin hahmottamista toisin. Opettajat ottavat paljon henkilökohtaista vastuuta opetuksen kehittämisestä, jolloin täydennyskoulutuksen vaikuttavuus riippuu pitkälti yksittäisten opettajien innosta ja sinnikkyydestä.
"It's busy". The effectiveness of mathematics teaching in-service training from the teacher's point of view
International studies show that the effects of basic and continuing education for teachers can be seen in the development of school teaching and better learning results. Since the mathematics skills of Finnish students have weakened, it is worth investigating the effectiveness of in-service training. The study examines how joint mathematics in-service training for all levels, from early childhood education to vocational training, promotes professional development and what challenges teachers (N=140) experience when participating in in-service training. The results are examined through the theoretical model of meaningful learning. The key dimension is the transfer of learning. According to our research, teachers' experiences of a shortage of time is the biggest obstacle to the effectiveness of in-service training. Instead, cooperation is seen as a factor that promotes effectiveness. The importance of colleagues appears in the material as both a factor that promotes effectiveness and as a factor that impedes it, but the participating teachers do not expect the educational institution as a community to support them in the implementation of new ideas in teaching. In this case, even common challenges such as the multidimensional experience of shortage of time are left for the teacher to sort out by themselves. This is a challenge for the effectiveness of in-service training, the solution of which requires a different understanding of the role of the educational institution. Teachers take a lot of personal responsibility for the development of teaching, so the effectiveness of in-service training largely depends on the enthusiasm and perseverance of individual teachers.
Keywords: teachers’ in-service training, effectiveness, meaningful learning, mathematics teaching.
Fulltext in Finnish.
References
Ajai, J. T., Imoko, B. I., & O’kwu, E. I. (2013). Comparison of the learning effectiveness of problem-based learning (PBL) and conventional method of teaching algebra. Journal of Education and Practice, 4(1), 131–135. https://core.ac.uk/download/pdf/234633889.pdf
Armour, K. M., & Makopoulou, K. (2011). Great expectations: Teacher learning in a national professional development programme. Teaching and Teacher Education, 28(3), 336–346. https://doi.org/10.1016/j.tate.2011.10.006
Beauchamp, C., & Thomas, L. (2010). Reflecting on an ideal: Student teachers envision a future identity. Reflective Practice 11(5), 631–643. https://doi.org/10.1080/14623943.2010.516975
Bonk, C., & Cunningham, D. (1998). Searching for learner-centered, constructivist, and sociocultural components of collaborative educational learning tools. In C. Bonk & K. King (Eds.) Electronic Collaborators, Learner-Centered Technologies for Literacy, Apprenticeship, and Discourse (pp. 25-59). Lawrence Erlbaum Associates, Inc. https://doi.org/10.4324/9780203053805-10
Boylan, M., Adams, G., Coldwell, M., Willis, B., & Demack, S. (2018), Theorising variation in engagement in professional and curriculum development: performativity, capital, systems and purpose. Review of Education, 6(3), 360–407. https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1002/rev3.3140
Buczynski, S., & Hansen, C. B. (2010). Impact of professional development on teacher practice: Uncovering connections. Teaching and Teacher Education, 26(3), 599–607. https://doi.org/10.1016/j.tate.2009.09.006
Cohen, J. (1960). A coefficient of agreement for nominal scales. Educational and psychological measurement, 20(1), 37-46. https://doi.org/10.1177/001316446002000104
Desimone, L. M. (2009). Improving impact studies of teachers’ professional development: Toward better conceptualizations and measures. Educational Researcher, 38(3), 181–199. https://doi.org/10.3102/0013189X08331140
Doherty, J. (2020). A systematic review of literature on teacher attrition and school-related factors that affect it. Teacher Education Advancement Network Journal, 12(1), 75–84. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1276033.pdf
Doyle, J., Sonnert, G., & Sadler, P. (2020). How professional development program features impact the knowledge of science teachers. Professional Development in Education, 46(2), 195–210. https://doi.org/10.1080/19415257.2018.1561493
Fusch, P. I., & Ness, L. R. (2015). Are we there yet? Data saturation in qualitative research. The qualitative report, 20(9), 1408–1416. https://scholarworks.waldenu.edu/facpubs/455
Garet, M., Porter, A., Desimone, L., Birman, B., & Suk Yoon, K. (2001). What makes professional development effective? Results from a national sample of teachers. American Educational Research Journal, 38(4), 915–945. https://doi.org/10.3102/00028312038004915
Geiger, V., Mulligan, J., Date-Huxtable, L., Ahlip, R., Jones, D. H., May, E. J., Rylands, L., & Wright, I. (2018). An interdisciplinary approach to designing online learning: Fostering pre-service mathematics teachers’ capabilities in mathematical modelling. ZDM Mathematics Education, 50(1–2), 217–232. https://doi.org/10.1007/s11858-018-0920-x
Gellert, U. (2008). Routines and collective orientations in mathematics teachers’ professional development. Educational Studies in Mathematics, 67(2), 93–110. https://doi.org/10.1007/s10649-007-9089-x
González-Betancor, S. M., Bolívar-Cruz, A., & Verano-Tacoronte, D. (2019). Self-assessment accuracy in higher education: The influence of gender and performance of university students. Active Learning in Higher Education, 20(2), 101–114. https://doi.org/10.1177/1469787417735604
Harper-Hill, K., Beamish, W., Hay, S., Whelan, M., Kerr, J., Zelenko, O., & Villalba, C. (2022). Teacher engagement in professional learning: what makes the difference to teacher practice?. Studies in Continuing Education, 44(1), 105–118. https://doi.org/10.1080/0158037X.2020.1781611
Heikkinen, E. (2007). Täydennyskoulutus kainuulaisten opettajien käsitysten valossa. [Väitöstutkimus, Oulun yliopisto] Acta Universitatis Ouluensis E Scientiae Rerum Socialium 96. https://urn.fi/URN:ISBN:9789514286469
Heikkinen, H.L.T., Aho, J., & Korhonen, H. (2015). Ope (ei) saa oppia. Opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen. Finnish Institute for Educational Research. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/85227/1/978-951-39-6093-3.pdf
Hsieh, H. F., & Shannon, S. E. (2005). Three approaches to qualitative content analysis. Qualitative health research, 15(9), 1277–1288. https://doi.org/10.1177/1049732305276687
Ihantola, E. M., & Kihn, L. A. (2011). Threats to validity and reliability in mixed methods accounting research. Qualitative Research in Accounting & Management, 8(1), 39–58. https://doi.org/10.1108/11766091111124694
Jonassen, D.H. (1995). Supporting communities of learners with technology: A vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology, 35(4), 60–63. https://www.jstor.org/stable/44428289
Jonassen, D. H., Howland, J., Marra, R. M., & Crismond, D. (2008). Meaninfgul Learning with Technology (3th ed.). Upper Saddle River, Merrill Prentice Hall.
Kaiser, G., & König, J. (2019). Competence Measurement in (Mathematics) Teacher Education and Beyond: Implications for Policy. Higher Education Policy, 32(4), 597–615. https://doi.org/10.1057/s41307-019-00139-z
Karjalainen, S., Ertola, T., Hämäläinen, K., & Kalsi, S. (2009). Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistaminen (Osaava). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:16. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-701-7
Kennedy, A. (2005). Models of continuing professional development: A framework for analysis. Journal of in-service education, 31(2), 235–250. https://doi.org/10.1080/13674580500200277
Kervinen, A., Uitto, A., Kaasinen, A., Portaankorva-Koivisto, P., Juuti, K., & Kesler, M. (2016). Developing a Collaborative Model in Teacher Education – An Overview of a Teacher Professional Development Project. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 4(2), 67–86. https://doi.org/10.31129/LUMAT.4.2.33
Koponen, M., Sydänmaanlakka, A., & Löfström, E. (2021). Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen tekoälyn avulla: Tulevaisuusvisio matematiikan opetuksen täydennyskoulutuksesta. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 9(1), 917–944. https://doi.org/10.31129/LUMAT.9.1.1660
Kupari, P., Välijärvi, J., Andersson, L., Arffman, I., Nissinen, K., Puhakka, E., & Vettenranta, J. (2013). PISA 12 ensituloksia Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75271
Kärki, T., & Tuominen, A. (2018) Mielekästä oppimista mobiiliteknologialla – vertailua matematiikan ja oppiaineita integroivan toteutuksen välillä. Teoksessa M. Kallio, R. Juvonen, & A. Kaasinen (toim.) Jatkuvuus ja muutos opettajankoulutuksessa. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja, Ainedidaktisia tutkimuksia 12 (ss. 163–178). Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/229862
König, J., Blömeke, S., Paine, L., Schmidt, W. H., & Hsieh, F. J. (2011). General pedagogical knowledge of future middle school teachers: On the complex ecology of teacher education in the United States, Germany, and Taiwan. Journal of Teacher Education, 62(2), 188–201. https://doi.org/10.1177/0022487110388664
Leskisenoja, E., Körkkö, M., & Kotilainen, M.-R. (2019). Opettaja, päivitätkö tavoitteellisesti osaamistasi? Kasvatus, 50(2), 173–178.
Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A. & Nevgi, A. (2006). Quality Teaching in Web-based Environments – Handbook for University Teachers (Administrative Publications 73). University of Helsinki, Research and Education. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d283f924-8fac-4bc9-adb2-a2db30af04d6/content
Löfström, E., Koponen, M., Salonen, V. & Aksela, M. (2022). Teachers’ experiences of e-learning in mathematics teaching in-service training: Two dimensions of meaningful learning. [Manuscript submitted for publication].
Miles, M. B., & Huberman, A. M. (1994). Qualitative data analysis: An expanded sourcebook (2nd ed.). Thousand Oaks, California: Sage Publications, Inc.
Monk, D. H. (1994). Subject area preparation of secondary mathematics and science teachers and student achievement. Economics of education review, 13(2), 125–145. https://doi.org/10.1016/0272-7757(94)90003-5
Mystakidis, S. (2019). Motivation enhanced deep and meaningful learning with social virtual reality [Doctoral thesis, University of Jyväskylä]. JYU Dissertations 171. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66667
Nevgi, A., & Tirri, K. (2003). Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Suomen Kasvatustieteellinen Seura. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74296
Novak, J.D. (1998). Learning, creating, and using knowledge: Concept maps as facilitative tools in schools and corporations (2nd ed.). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.
OECD (2019). TALIS 2018 Results (Volume I): Teachers and School Leaders as Lifelong Learners. Paris, France: OECD. https://doi.org/10.1787/1d0bc92a-en
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-426-9
Leino, K., Ahonen, A. K., Hienonen, N., Hiltunen, J., Lintuvuori, M., Lähteinen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Rautopuro, J., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta, J. (2019). PISA 18: Ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105042608
Piesanen, E., Kiviniemi, U., & Valkonen, S. (2007). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi: Opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998-2005 oppiaineittain ja oppialoittain eri oppilaitosmuodoissa (Tutkimusselosteita 38). Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2968-8
Qian, H., & Youngs, P. (2016). The effect of teacher education programs on future elementary mathematics teachers’ knowledge: a five-country analysis using TEDS-M data. Journal of Mathematics Teacher Education, 19(4), 371–396. https://doi.org/10.1007/s10857-014-9297-0
Romanov, K., & Nevgi, A. (2006). Learning outcomes in medical informatics: Comparison of a WebCT course with ordinary web site learning material. International Journal of Medical Informatics, 75(2), 156–162. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2005.06.004
Ross, J. A. (2006). The reliability, validity, and utility of self-assessment. Practical Assessment, Research & Evaluation, 11(10), 1–13. https://doi.org/10.7275/9wph-vv65
Ruokamo, H., & Pohjolainen, S. (toim.) (1999). Etäopetus multimediaverkoissa (Digitaalisen median raportti 1/99). Helsinki: TEKES.
Räsänen, K. (2023). "Minä junnaan paikallani": opettajan alanvaihdon harkinta ja sen yhteys koettuun työuupumukseen ja työyhteisösuhteeseen [Väitöstutkimus, Itä-Suomen yliopisto]. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, 205. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4963-9
Saylor, L. L., & Johnson, C. C. (2014). The role of reflection in elementary mathematics and science teachers' training and development: a meta-synthesis. School Science and Mathematics, 114(1), 30–39. https://doi.org/10.1111/ssm.12049
Schmidt, W. H., Blömeke, S., Tatto, M. T., Hsieh, F. J., Cogan, L., Houang, R. T., & Schwille, J. (2011a). Teacher education matters: A study of middle school mathematics teacher preparation in six countries. New York: Teachers College Press, Columbia University. https://eric.ed.gov/?id=ED523299
Schmidt, W. H., Houang, R., & Cogan, L. S. (2011b). Preparing future math teachers. Science, 332(603), 1266–1267. https://doi.org/10.1126/science.1193855
Soini, T., Pietarinen, J., Toom, A., & Pyhältö, K. (2015). What contributes to first-year student teachers’ sense of professional agency in the classroom? Teachers and Teaching, 21(6), 641–659. https://doi.org/10.1080/13540602.2015.1044326
Taajamo, M., & Puhakka, E. (2019). Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018. Raportit ja selvitykset 2019:8. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/opetuksen_ja_oppimisen_kansainvalinen_tutkimus_talis_2018_2.pdf
Taajamo, M., Puhakka, E., & Välijärvi, J. (2015). Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2013. Tarkastelun kohteena alakoulun ja toisen asteen oppilaitosten opettajat ja rehtorit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:4. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-332-3
Tabach, M., & Trgalová, J. (2020). Teaching Mathematics in the Digital Era: Standards and Beyond. In Y. B-D. Kolikant, D. Martinovic, & M. Milner-Bolotin (Eds.), STEM Teachers and Teaching in the Digital Era: Professional Expectations and Advancement in the 21st Century Schools (pp. 221–242). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-030-29396-3_12
Wilson, S. M. (2013). Professional development for science teachers. Science, 340(6130), 310–313. https://doi.org/10.1126/science.1230725
Yang, K. L., & Ball, L. (2022). STEM teacher education programs for preservice and in-service secondary mathematics teachers: a review study. Journal of Mathematics Teacher Education. https://doi.org/10.1007/s10857-022-09557-0
Zulnaidi, H., & Zakaria, E. (2012). The effect of using GeoGebra on conceptual and procedural knowledge of high school mathematics students. Asian Social Science, 8(11), 102–106. https://doi.org/10.5539/ass.v8n11p102
Downloads
Published
How to Cite
Issue
Section
Categories
License
Copyright (c) 2023 Mika Koponen, Erika Löfström, Päivi Portaankorva-Koivisto
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
